Edessä ehkä loistava tulevaisuus

maxresdefaultNintendon vuosi 2017 on ollut vähintäänkin linjassa koko uskomattoman kovan videopelivuoden kanssa; hittiä ja onnistumista toisensa perään lähes jatkuvalla syötöllä. Nintendon uutuuslaite Switch on kerännyt luonnollisesti ne isoimmat otsikot mutta myös vanha sotaratsu 3DS on ollut kovassa vedossa kun sille on pitkin vuotta julkaistu laatujulkaisua lähes legendaarisen ”Year Of The 3DS”:n (2013) tapaan. Vaikka 3DS onkin kerännyt taas hyviä pelejä kirjastoonsa ja pokannut siinä sivussa mainioita myyntilukuja, on Switchissä tulevaisuus ja tämä hybridilaite tulee olemaan Nintendolle se rahasampo myös tulevina vuosina tämän äärimmäisen menestyksekkään ensimmäisen olemassaolovuoden jälkeen. Vai tuleeko…
Lue loppuun

GameXpo – Puuhastelua vai potentiaalia?

image (1)

Suomen suurimmaksi videopelitapahtumaksi itseään tituleeraava GameXpo on tältä vuodelta taputeltu. Helsingin Messukeskus täyttyi taas kerran sadoista pelaajista ja pelaamisesta kiinnostuneista tahoista joilla jokaisella oli omat agendansa sekä mielenkiinnon kohteensa messutarjonnasta… messutarjonnasta joka oli laihtunut viime vuosista entisestään.

Kun pelaamispuoli pari vuotta sitten erotti itsensä DigiExpo-nimikkeestä omaksi messutapahtumakseen, nousi ”kentällä” iso haloo. Vaikka pelaaminen ja pelikulttuuri olikin ollut iso osa DigiExpoa, oli silti äärimmäisen herkullista maiskutella ajatusta siitä että vihdoin ja viimein tänne kylmään ja synkkään härmään saataisiin vihdoinkin jo nimen perusteella pelkästään pelaamiseen keskittyvä pelitapahtuma jollaisia näkee yleensä vaan nettistriimeissä ja kansainvälisten pelipersoonien somefiidissä.
Lue loppuun

Pahoittamisen MM-kisat

6

Viime viikko oli ennennäkemätöntä pelitykitystä kun saman päivän aikana pelaajat saivat nautittavakseen sellaisetkin suurnimikkeet kuin Wolfenstein II: The New Colossus, Super Mario Odyssey ja Assassin’s Creed: Origins. Multiplattareilla iloa kansalle tuovat nimikkeet majailevat reippaasti Metacriticissä päälle 80 pisteen ja Super Marion tuoreimmat edesottamukset ampaisivat vaatimattomasti 97 pisteen överihaamurajalle katselemaan alemmilla arvosanalukemilla pyöriviä maanmatosia. Harvoin sitä kuitenkaan on törmännyt yhteen julkaisupäivään jolloin kolme noinkin paljon toisistaan eroavaa huippuisoa pelinimikettä tekee noinkin kovaa jälkeä arvostelijoiden hampaissa ja tämä on varmasti yksi hienoista asioista joista tämä legendaarisen kova pelivuosi tullaan tulevaisuudessa muistamaan.

Lue loppuun

Marion pohjanoteeraukset

maxresdefault

Kukaan meistä ei ole täydellinen ja tämän tietää myös pelialan kärkikasvo Super Mario. PBC:n meneilläänkin olevasta Mario-viikosta ja sen seitsemän teemajakson täyttämästä ylistyksestä voisi päätellä että putkimies ei voi tehdä mitään väärin mutta asia ei todellakaan ole näin. Jokainen meistä on mokaillut joskus ja Mario on tehnyt sitä jopa useammin kuin moni muistaakaan. Meneillään olevan Mario-huuman vastapainoksi on tähän blogitekstiin kerätty hieman ikonin niitä vähemmän mairittelevia hetkiä joten ota siis oksennusämpäri viereen ja valmistaudu hyppyyn syvään päähän lietealtaassa, se on menoa nyt.
Lue loppuun

Kympin pelit

is-len-really-leaving-dwts-ftr

Viime viikolla pelaava maailma, jostain tuntemattomasta syystä, kohahti kun alan arvostetuin printtimedia Edge otti ja meni antamaan tulevalle Super Mario Odysseylle täydet 10/10 yltiökriittisessä arviossaan. Ottaen huomioon että kyseessä on yhteensä neljäs putkimiehen 3D-hyppelyistä joka lehdeltä täydet pojot pokkaa, on pelaajien ihmetys hieman oudoksuttavaa, etenkin kun otetaan huomioon pelin tähän mennessä pokkaamat isojen messujen palkintosaaliit sekä ylisanoja ja superlatiiveja pullollaan olleet pelimedioiden ennakot.

Edgen äärimmäisen tiheä laatuseula on pelimaailmassa kovan luokan käsite ja Marion kympin arvoinen versiointi Homeroksen muinaiskreikkalaisesta eepoksesta, on vasta lehden 20. täydet pisteet napannut peli ja kun yhtälöön lisätään se tosiseikka että aviisi on perustettu vuonna 1993, voidaan puhua hommansa erittäin vakavasti ottavasta pelimediasta. Koska kuitenkin elämme internetin aikakautta jolloin mieltään periaatteessa pitää pahoittaa kaikesta ja kaikkeen kohdistaa epäilyksiä, on myös Marion uusi seikkailu saanut osakseen ties minkälaisia lahjontaepäilyksiä ja epäilyksiä Edgen todellisesta osaamisesta mitä pelien arviointiin tulee. Ensin mainittuun ei osaa ottaa kantaa kukaan muu kuin Edgeä kustantavan mediatalon pikkujoulukassasta vastuussa oleva henkilö mutta jälkimmäisen kohdan voimme ottaa helposti suurennuslasin alle ja katsoa että ollaanko siellä lehdessä nyt ihan täydellä korttipakalla liikenteessä?

DISCLAIMER/HÄPEILEMÄTÖN MAINOS: Lista on siis käyty läpi PBC:n historiantutkija Norsukamman toimesta joten listan sisältö perustuu täysin miehen omiin mielipiteisiin, preferensseihin ja nopeaan mielessä läpikäyntiin mainituista peleistä. Jos haluat tietää lisää miehen pään sisällä tapahtuvista liikehdinnöistä, liity PBC:n Discordiin sivun oikeasta alalaidasta tai kuuntele PBC-jaksoja joissa mies esiintyy. Isompien vastaväitteiden osuessa kohdille on tämän blogin kommenttikenttä hyvä paikka purkaa paineita.
Lue loppuun

House of fire

AndrewHouse

Viime viikolla pelimaailmassa koettiin kummia kun päivästä numero yksi Playstation-tuotenimikkeen kanssa isossa roolissa ollut Andrew House ilmoitti jättävänsä tehtävänsä SIE:n johdossa. Vaikka isossa kuvassa tilanne näyttää vain siltä että pukumies vaihtuu toiseen niin on todettava että vaikka Housen lähtö ei varmasti ole mikään lopun alku Playstationille, on miehen lähtö silti merkittävän tason uutinen.

27 vuotta Sonyn palveluksissa ollut walesilaismiekkonen aloitti taipaleensa Sonyn pelikonsolibrändin kanssa ensimmäisen Playstationin jenkkimarkkinoinnin puolella. Vaikka ensimmäisen Playstationin maailmanmenestyksen yhtenä isoimmista kulmakivistä pidetään napakymppiin osunutta brittimarkkinointia, ei omppupiirakan kotimaassa tehtyä työtä voi väheksyä yhtään sen enempää. Jenkkimarkkinat olivat kuitenkin jopa vanhaa mannerta enemmän olleet eivät vain Nintendon, mutta myös Segan temmellyskenttää ja sinne täysin uutena konsolipelitulokkaana jalansijan ottaminen on erittäin kovan tason suorite.
Lue loppuun

Cupheadin edeltäjät

s7kt4vmq-1396412167

Viime viikolla tapahtui kummia kun Xbox Onelle julkaistiin ihan oikea konsolieksklu ja vieläpä peli jonka viivästyminen meni melkein jo tahattoman koomisiin mittasuhteisiin. Cuphead tuli, näki ja valloitti pelaajat ja pelimedian ympäri maailmaa ja pitkä odotus palkittiin erittäinkin toimivalla pelillä. Cupheadin isoin koukku ja myyntivaltti on ollut sen julkistamisesta asti pelin audiovisuaalinen anti joka ammentaa ilmeensä Tex Averyn klassikkopiirretyistä. Itse pelikuvan katsominen on jo itsessään positiivisella tavalla hämmentävä kokemus mutta se isoin pientä kulkijaa hämmästyttävä ja kummastuttava kokemus iskee takaraivoon viimeistään siinä vaiheessa kun peliä pääsee pelaamaan ja näkemään että pelin käsin animoitu nimikkohahmohan tekee kaiken sen mitä ohjaimen kautta käsketään.
Lue loppuun

Tarjoiluehdotus SNES Classicille

H2x1_NintendoClassicMiniSNES

Kohta se on täällä… riippuen tietysti siitä että miten juuri sinun käyttämäsi jälleenmyyjä saa arvottua juuri teikäläisen osoitteen sieltä satojen varastosaldon yli menneiden tilausten joukosta mutta eniveis, SNES Classic on kohta täällä ja mikä onkaan hienompaa kuin sivistää ihmisiä laitteen tiimoilta. Jotkut saattavat muistaa PBC:n saitilta muutaman vuoden takaisen Rare Replay-oppaan joka oli läpikäynti tuon Xbox Onen parhaan pelin (onko tämä sitten surullinen vai iloinen asia?) sisältämistä tuotteista joten onkin otollista tehdä nyt samanmoinen tästä kaikkien aikojen parhaan pelikonsolin miniatyyriversiosta ja sen aivan tautisen ihanasta sisällöstä.

Varoitus! Teksti sisältää tästä eteenpäin siirapintäyteistä fiilistelyä ja kirjoittajan sydämen pakahtumista.
Lue loppuun

Tärinän tärkeys

Vibrator

Älä turhaan hiero silmiäsi tai ala putsaamaan näyttöäsi pienten likahiukkasten vuoksi sillä viikkoblogin otsikko on ihan oikein. Tarina on totta kai myös joissain peleissä tärkeässä osassa mutta Uuno Turhapuron lailla nappaamme kaksi kappaletta I:n pisteitä ja pisteet yhdestä Ö:stä ja saamme tarinasta aikaan tärinän, tuon videopelien unohdetun sankarin joka saa aivan liian vähän kiitosta osakseen näinä pikselien, resoluutioiden ja Michael Bay-tyylin toimintakohtausten päivinä.

Ohjaimessa esiintyvä tärinä on käytännössä ainoa fyysisen immersion väline videopelin ja pelaajan välillä sillä käsissä oleva ohjain, oli se sitten ratti+polkimet-yhdistelmä tai padi, on se jolla annetaan komennot jotka sitten ruudulla näkyvässä pelissä tapahtuvat. Interaktio on siis jatkuvaa ja lähes poikkeuksetta sataprosenttista (kyllä, jopa kävelysimulaattoreissa…) ja korvien kautta kuultava immersio on jatkuvaa (jos sattuu pitämään ääniä päällä) mutta fyysinen immersio on pelkästään käsissä tuntuvaa tärinää. Kuulostaa erittäin pieneltä ja mitättömältä mutta eipä tule mieleen tänä päivänä että edes sitä kämmenissä tuntuvaa kutittelua ei olisi olemassa.
Lue loppuun