PBC 386: Elukat ristillä part deux

Uusimaa voi olla eristetty mutta kuten Snake Plissken konsanaan, ei PBC välitä eristyksistä paskaakaan vaan uutta jaksoa puskee!
Julkaisukalenterin perusteella vuorossa olisi jälleen Pelikerhoa, joten jakson pääosiossa matkataan yhteen ajankohtaiseen peliin keskittyessä… uusiin horisontteihin.
Eikä siinä vielä kaikki! Jaksossa kuulet myös juttua Doom Eternalista, Shenmuesta, NES-helmistä, Sonyn “upeasta” PS5-presentaatiosta, Epicin uusista investoinneista sekä monesta muusta hienosta asiasta.
Jaksosta löytyy myös osaamista kun fintendo.fi -sivuston grande hefe ja kotimaan Animal Crossing -kentän (epä)virallinen suurmestari, Genkku, kävi lainaamassa ekspertiisiään. Nyt siis ainakin kannattaa laittaa jakso kuunteluun.

00:44:35 Uutiset:
Epic laittoi rahaa palamaan
Animal Crossing myy aivan järjettömän paljon
Sony esitteli PS5 arkkitehtuuria jännittävin seurauksin
Nipa veti Directin hihastaan

01
:32:10 Pelikerho:
Animal Crossing New Horizons

03:14:50 Edellinen kahden viikon kysymys:
Mikä on peli jonka parissa hermot lepäävät ja jota käytät rentoutumiseen?

Musiikit:
Animal Crossing: Pocket Camp – Theme Song
Animal Crossing: New Leaf – Bubblegum K.K. (Live)
Super Smash Bros. Ultimate – Animal Crossing – Title Theme
Animal Crossing City Folk – 2 AM (K.K. Slider)
Animal Crossing: Happy Home Designer – Lyle and Lottie’s Theme
Animal Crossing – Full Day
Animal Crossing: New Leaf- Kapp’n’s Song
Animal Crossing Wild World – The Roost
KK Slider – Africa (Toto)

Kahden viikon kysymys:
Onko nykyinen maailman tilanne vaikuttanut peleihin joita normaalisti pelaat?

PBC:n GOTY-valinnat vuodelle 2019

Hazuki_exen valinnat

3. Baba Is You
Vaikka pelejä tuntuikin tulevan pilvin pimein pitkin vuotta, niin harva niistä oikeasti tuntui todella uudelta kokemukselta. Onneksi meillä täällä Suomessa on edes muutama taivaanrannanmaalari, jotka eivät tyydy siihen perinteisen videopelikokemuksen luomiseen. Näin ollen meillä onkin siis käsillämme Baba Is You. Se on äärimmäisen yksinkertainen mutta samalla tajunnanräjäyttävän vaikea puzzlepeli joka ei tunne pelaajaa kohtaa pienintäkään armoa. Kentät pohjautuvat yksinkertaisiin ehtolausekkeisiin sekä niiden manipulointiin ja niillä sitten voidaan muokata koko pelimaailman asioita lukuisilla eri tavoilla.

Baba Is You on kaikessa nerokkuudessaan huikea videopeli ja vieläpä täysin ajaton kokonaisuus joka olisi voitu julkaista jo yli 30 vuotta sitten, mutta vielä vuonna 2019 onnistuu yllättämään aivot solmuun taitavasti laittavilla pulmillaan.

2. Control
Torille!!! Suomi mainittu… jo toistamiseen. Remedy on aina ollut kotimaisen pelikehityksen kulmakivi ja vaikka viime vuodet ovatkin menneet miten ovat menneet, niin aina sitä on vähän sivusilmällä vilkuillut miten kyseisen lafkan väellä menee ja samalla hieman toivonut että jo seuraava peli olisi omaankin makuun sopiva.

Alkufiilikset toki Controlista olivat itselläkin varsin kaksijakoiset. Vaikka peli näyttikin graafisesti upealta ja tarina kuulosti vähintäänkin kutkuttavalta, niin sen konttoriympäristö, superkalliiden näyttelijöiden käyttö ja muutenkin liiallinen samankaltaisuus Quantum Breakin kanssa eivät myyneet peliä itselleni alkuunkaan. Positiivisten revikoiden ilmestyttyä alkoi kuitenkin kutkutus käydä itsellenikin liiaksi ja olihan peli sitten pakko lunastaa ja korkata ihan itse. Ja onneksi näin myös tein.

Control on todellakin kaikkea mitä se lupaa olevansa. Se on mystistä tarinankerrontaa sisällään pitävä kolmannen persoonan seikkailuräiskyttely metroidvaniamaisilla piirteillä, ääreensä hienoilla audiovisuaaleilla höystettynä. Toki täydellinen peli Control ei ole, koska tekniset ongelmat tuntuivat vaivaavan peliä vähän kaikilla alustoilla ja näyttely lievästi puisevine dialogeineen ei aina osunut maaliinsa, mutta siitä huolimatta sitä oli äärimmäinen ilo pelata ja tuskin maltan odottaa että tulevat DLC-paketit tuovat jatkoa pelin maailman tapahtumiin.

1. Devil May Cry 5
DMC 5 oli toinen eniten odottamistani peleistäni vuodelle 2019 ja vaikka pelin lunastinkin jo lähes heti julkaisussa, niin vasta joulukuussa uskalsin oikeasti aloittaa pelin pelaamisen. Olin nimittäin ennen pelin julkaisua testannut pelin demoa ja ihan suoraan sanottuna olin varsin pettynyt näkemääni. Peli tuntui liian helpolta, Nero ei kaikessa nerokkuudessaan (see what I did there?) sitten kuitenkaan lunastanut paikkaa sydämessäni eikä pelin toiminta muutenkaan oikein tuntunut nappaavan mukaansa. Mutta koska lopullinen peli sai kuitenkin niin kovaa suitsutusta osakseen, niin pakko sekin oli kokea sitten ihan itse. Ja noin ensimmäisen neljänneksen aikana mieleni ei edes muuttunut. Olin oikeasti lievästi pettynyt kokemaani enkä kyennyt käsittämään miksi peli oli saanut niin kovia kehuja.

Onneksi kuitenkin jatkoin tarpomista eteenpäin ja heti kun peli vaihtoi toiseen vaihteen silmään V -nimisen hahmon muodossa, aloin oikeasti nähdä pelin laadukkaan puolen. Viimeistään sitten Danten avauduttua pelattavaksi hahmoksi olin täysin myyty. Danten ja V:n puolella nimittäin pelistä tuli paljon monipuolisempi. Se alkoi myös oikeasti laittamaan hieman kampoihin (toki DMC-veteraanin näkövinkkelistä katsottuna aivan liian vähän vieläkin) ja näin ollen pelaamisesta tuli yksinkertaisesti mielyttävämpää koska siihen piti oikeasti vähän panostaa.

Mutta kuten sanottua; Vaikka DMC 5 onkin minun GOTY-valintani, on siinä siltikin omat ongelmansa. Ympäristöt ovat perinteiseen DMC-tyyliin varsin kolkkoja ja yksivärisiä. Musiikkipuoli ei pelin tunnusbiisiä, Devil Triggeriä, lukuun ottamatta juurikaan loista. Nerolla alkupäässä pelaaminen on vähän liiankin rajoitettua ja tarinakin tuntuu olevan aika DMC-huttua.
Toki sen verran tarinaa pitää kehua, että tämä viides osa on ensimmäinen sarjan peli, joka oikeasti siteeraa pelisarjan pohjalta tehtyjä novelleja ja ylipäätänsä hyödyntää niissä rakennettua lorea. Kaiken kaikkiaan DMC 5 ei siis ole täydellinen peli, etenkään sen liian helpon ja hitaan alun vuoksi, mutta se on helvetin hyvä peli heti kun sen alkaa laittaa kampoihin.
Lue loppuun

PBC 378: Vuonna miekka ja kilpi

Valtakunnankanslia pyysi että PBC:stä muodostettaisiin uusi hallitus… mutta haistatimme pitkät ja teimme sen sijaan uuden jakson. Jaksossa otettiin käsittelyyn päaiheessa jälleen yksi ajankohtainen peli joka pilkottiin täysin atomeiksi. Sen lisäksi rupateltiin myös ummet ja lammet mm. PS4:n viime vuoden suurpeleistä, Mechstermination Forcesta, Fire Emblem: Three Housesista, tulevista kotimaisista pelikirjoista, tulevan Xboxin VR-touhujen puutoksesta, uusimmasta Stadia-farssista ja monesta muusta asiasta mikä saa lähinnä punan korville. Jakson kohokohta on kuitenkin pitkään poissa linjoilta olleen miehen paluu. Kuuntele heti!

00:29:57 Uutiset:
Stadia jatkaa Fallout 76 -linjalla
VR = EEVK
Sony otti nimiinsä itse keksimänsä ennätyksen
Youtubessa ei enää pelata tosimiesten pelejä
PlayStation-kansa – kuinka Pleikkari valloitti Suomen
Pelien äärettömät maailmat – Elämän suuret kysymykset digitaalisissa peleissä

00:57:49 Pelikerho:
Pokemon Sword & Shield

02:08:00 Edellinen kahden viikon kysymys:
Mikä on paras Pokémon (ei peli vaan taskuhirviö) ja miksi?

Musiikit:
Battle Garegga – Underwater Rampart
Fallout 4 – Main Theme
Ninja Gaiden – 4-2
Super Bonk – Blue Sky
Tekken Tag Tournament 2 – Sadistic Xmas (Arctic Dream)
Pokémon Sword/Shield – Slumbering Weald
Pokémon Sword/Shield – Circhester
Sonic CD – Stardust Speedway (Present)
Outer Wilds – Final Voyage

Kahden viikon kysymys:
Mikä on menneen vuosikymmenen paras videopeli?

PBC 365: Kolme housemusiikkia

PBC:n tuoreimmassa jaksossa on jälleen meno ylimmillään ja jutut huonoja. Tälläkertaa korviasi oikein höristämällä, saatat kuulla juttua mm. EVO-tappelupeliturnauksen uutispaljastuksista, vanhoista Warcrafteista, Fire Emblem: Three Housesista ja vaikka Preysta. Kuuntele jakso ja tunne voimakkaiden värinöiden virtaavan kehosi läpi!

00:15:27 Uutiset:
EVO:lla paljasteltiin
Miekasta ja kilvestä lisää infoa

00:37:26 Vuosipäivän juhlistus:
Fire Emblem Three houses

01:13:48 Edellisen viikon kysymys:
Mikä on juuri SINUN syysi olla vastaamatta viikonkysymykseen?

Musiikit:
Street Fighter EX Plus α – Precious Heart
BlazBlue: Cross Tag Battle – Red like Roses Part II
Tekken 3 (PS1) – Nina Williams
Street Fighter IV – Indestructible
Persona 4 Arena – Electronica of the Soul
Under Night In Birth – Blood Drain -Again-
Under Night In-Birth Exe Late – Yaten no Ori – Recurrence Starry night
Tekken 6: Bloodline Rebellion – Edge of Spring
Tekken 7 – Aloneness ~ The Long Goodbye

Viikon kysymys:
Mikä on paras Fire Emblem -sarjan peli?

PBC 357: VGMaestro

Uuden uusi aivan sairaan paljon kovaa pelimusiikkia sisällään pitävä castike on nyt kuunneltavissa. Hazuki sai meesiinsä Dynan sekä Drifun ja puheenaiheissa tällä viikolla pyörivät Tales of Vesperia, Fromsoftwaren pelit (mm. Ninja Blade), Trials Rising, pelikirjallisuus, Aben uusi tuleminen, pelimusiikki sekä todella moni muu asia.
Jaksossa paljastuu myös viimeviikkoisen kisan voittaja, joten olkaahan kuulolla.

00:48:19 Uutiset:
Mikkis ja Sony tekivät shokkidiilin
Oddworld: Soulstorm on vielä ihan oikeasti tekeillä
Super Mario Maker 2 minipressicast

01:12:21 Top 3:
Videopelien soundtrackit

02:29:05 Edellisen viikon kysymys:
Mitkä ovat tämän konsolisukupolven ”franchise-pelit”?

Musiikit:
Ghost Trick: Phantom Detective – SUSPICION
Ridge Racer Type 4 – Ridge Racer – one more win
Mirror’s Edge – Menu Theme
Kirby’s Adventure – Butter Building
Batman (NES) – Cutscene Theme
Melty Blood Actress Again – Blood Drain
Hyper Street Fighter II: The Anniversary Edition [CPS2] – Blanka’s Theme
Shinobi 3 Return Of The Ninja Master – Whirlwind

Viikon kysymys:
Minkä pelin soundtrack on jäänyt eniten mieleesi ja miksi?

PBC 352: Kahviin Sekiroa ja maitoa

PBC:n autistisin jonnekopla Cerker, Drifu ja Tootsi ilmestyivät katanat tanassa väittelemään, kun Sekiron kokoinen kissa nostettiin pöydälle. Aiheina tämän lisäksi mm. Xenoblade 2:n järkyttävät käännösvirheet sekä Tootsin kulttuuririkokset Persona 5:n ääniraitaa valittaessa. Tulilinjalle päätyi jälleen myös Bioware, koska mitä olisi PBC ilman pientä negailua. Sonykin oli jotain taas mokaillut, joten negailu nousi toiseen potenssiin.

00:40:02 Uutiset:
Pokemon Shield/Sword -kisa antaa fanien nimetä liikkeen peliin
Bioware farssi part 2 – Dragon Age 4 -pelin tulevaisuus
Sony mahdollistaa vihdoinkin nimenmuutoksen

01:03:51 Kissa pöydälle:
Syväluotaava Sekiro analyysi.

PBC 348: Luotisateita Afrikassa

Siinä missä taivas puskee loskaa maanpintaan,  niin PBC puskee vastaavasti pas….taidetta ääniaalloille.
Uusimmassa epistolassa ei aikaa juurikaan hukata mutta sisällön puutteesta ei tarvitse kuitenkaan olla huolissaan, sillä puhetta piisasi mm. EDF:stä, Far Cry vitosesta, Shovel Knightista, Halo-kokoelman PC-versiosta sekä Resident Evil femmasta.

00:30:02 Uutiset:
Hearthstone saa jälleen lisää sisältöä
Halo-kokoelma myös PC:lle
Dragon’s Dogma kääntyy animeksi

00:44:34 Juhlapäivän juhlistus:
Resident Evil 5 10v

PBC 341: Ukot hirvi(ö)mettällä

Suomen 121. suosituin podcast palaa jälleen kehiin uuden jakson voimin. Tällä kertaa ärripurrit puhuvat mm. uudesta No More Heroes -pelistä, uusvanhasta Resident Evil 2:sta, Blaster Masterista, Metroid Prime 4:n myöhästymisestä ja monesta muusta mukavasta aiheesta. Pääosiossa vietetään jälleen vuosipäivää, ja tällä kerralla kutsulistalla on ainakin nimet Rathalos, Plesioth, Monoblos, Kirin jne. Mistä on kyse? Se selviää jakson kuuntelemalla.

PBC:n hypelista vuodelle 2019

Pelivuosi 2019 starttaa virallisesti toden teolla tällä viikolla, kun ensimmäiset ns. isot pelijulkaisut starttaavat. Pelejä on jälleen luvattu ilmestyvän kuin sieniä sateella, mutta mitkä niistä kannattaa ostaa ja mistä kannattaa olla kiinnostunut? Lue alta ne ainoat oikeat totuudet (ehkä) tänä vuonna ilmestyvistä hypenimikkeistä.

Lue loppuun

PBC:n GOTY-valinnat vuodelle 2018

Vuoden 2017 laatupelien tulvaan verrattuna viime vuoden tarjonta tuntui suoraan sanottuna melko aneemiselta. Indie-puolella toki tipahteli mielenkiintoisia pelejä pitkin vuotta, mutta ei mitään mikä olisi yltänyt vuoden 2017 kovimpien, eli Cupheadin tai Hollow Knightin rinnalle. AAA-rintamalla sen sijaan yksikään julkaisu ei saanut ostohousuja jalkaan (ei, ei edes Red Dead Redemption 2), joka on melko harvinaista omalla kohdalla. Noin, nyt kun kyynisyyskiintiö™ on täytetty, voidaankin siirtyä niihin peleihin! Vaikkei ihan Nioh-Zelda-Persona-tyylisiä sarjatulituksia nähtykään ilmestyi viime vuonna sentään joitain siistejä pelejä ja olen jopa pelannut osaa niistä. Aloitetaan kunniamaininnoista ilman kummempia perusteluja: Tetris Effect, Subnautica ja State of Decay 2. Vasemmalta oikealle: Tetristä hienoilla visuaaleilla, vedenalaista avoimen maailman (avomeren?) seikkailua, ja hiomaton, mutta koukuttava zombie-rellestely. Seuraavaksi sen oikean kärkikolmikon pariin.
Lue loppuun