Christmas NiGHTS Into Dreams

Jouluyö… juhlayö… jouluyö… uniin… tai jotain siihen suuntaan. NiGHTS Into Dreams on Sega Saturnin yksi ikimuistoisimpia pelejä ja se on fanien kesken lämmöllä muisteltu kulttiklassikko. Aikansa näyttävimpiin peleihin lukeutunut tekele, oli Sonic Teamin ja etenkin sen johtajan, Yuji Nakan, yritys luoda Sonicin rinnalle Segalle suuren yleisön pitämä maskottihahmo. Ihan siilin saatikka putkimiehen urotekoihin ei androgyyni NiGHTS-hahmo yltänyt mutta se ei vie mitään pois pelin legacysta joka on kantanut tähän päivään asti. Peliin liittyy myös monenmoista mielenkiintoista taustatarinaa joista ikimuistoisin on varmasti Steven Spielbergiin liittyvä stoori. Ohjaajasuuruus oli vieraillut Segan toimistolla ja päätynyt olemaan ensimmäinen henkilö tuotantotiimin ulkopuolelta joka ikinä peliä pääsisi kokeilemaan. Mies laitettiin pelaamaan peliä varta vasten pelin julkaisua silmällä pitäen tehdyllä ohjaimella (ensimmäinen analogiohjain konsoleilla) joka myöhemmin nimettiin leikkisästi ”Spielberg controlleriksi”. Tarinoita riittäisi vielä huomiselle asti mutta tämän joulukalenterin luukun tehtävä on kertoa pelistä nimeltä Christmas NiGHTS Into Dreams. Peli oli siis periaatteessa NiGHTS mutta kahdella jouluaiheisella lisälevelillä ja peliä sai vain muutamien Segan 1st party-nimikkeiden kanssa bundlattuna, japseissa Saturnin jouluksi markkinoille tulleen konsolibundlen kanssa tai parin pelilehden kylkiäisenä.
…

24. LuukutusLue lisää »

Stage 4 (TMNT 2 The Arcade Game)

Nuorimmat PBC:n joulukalenterin lukijat, olkaa hyvät ja ottakaa tuoli alle sillä nyt tulee juttua joka saattaa kuulostaa oudolta. 90-luvun kovin ja isoin juttu olivat ninjat jotka olivat mutantteja (kilipkonnan ja ihmisen sekoitus) ja kaiken lisäksi vieläpä teini-ikäisiä. I know right, huikeaa tavaraa mutta täysin faktapohjaista. Tuttavallisemmin nimellä Turtles tunnettu tuotemerkki oli aivan kaikkialla. Elokuvat, pelit, sarjikset (tuotenimikkeen alkuperäislähde), lelut, verhot, pastatuotteet, hupparit, rintaliivit… aivan kaikkialla. Sittemmin sarjan suosio on hiipunut ja meno on nykyään enää lähinnä nostalgiaan nojaavaa mutta silti sitä ysärin lapset höristävät korviaan joka kerta kun brändin tiimoilta jotain tehdään… siitäkin huolimatta vaikka kyseessä olisi Michael Bayn tuottama elokuva aiheen tiimoilta. Pelien saralla ”turttelit” elivät 80- ja 90-luvun taitteessa kultakauttaan. SNES:n Turtles In Time on ajaton klassikko ja konsoleille julkaistu ensimmäinen Turtles-peli nauttii myös jonkinlaista kulttisuosiota lähinnä infernaalisen epäreilusta vaikeustasostaan johtuen. Toinen konsoleille, tarkemmin sanoen NES:lle, julkaistu Turtles-peli oli kotikonsolikäännös 80-luvun lopulla kolikkopelinä julkaistusta Turtles-pelistä. Graafisesti peliä jouduttiin karsimaan aika lailla johtuen NES:n vajavaisesta teknologiasta ja mm. suurta glooriaa nauttinut neljän pelaajan moninpeli jouduttiin pilkkomaan ”vain” kahden pelaajan co-opiksi. Tough luck mutta Konami paikkaili hieman tilannetta laittamalla peliin kaksi kenttää joita ei arcadekabinetilla päästy pelaamaan. Toinen näistä kentistä oli talviaiheinen.
…

23. LuukutusLue lisää »

Freezeezy Peak (Banjo-Kazooie)

Super Mario 64 oli kaikin puolin käänteentekevä peli niin tasoloikkagenressä, kuin videopelien saralla ylipäätäänkin. Ilman Super Mario 64:n innovaatioita, voisivat pelit olla nykypäivänä sangen erilaisia ja peli onkin paikkansa ansainnut pelihistoriassa. Se ei kuitenkaan ole julkaisualustansa paras 3D-tasoloikka. Raren kultasormista pelaajien iloksi aikoinaan saapunut Banjo-Kazooie (jatko-osineen) mielletään usein N64:n parhaaksi tasoloikkapeliksi ja perusteet moiselle ylistykselle ovat kyllä täysin aiheelliset sekä validit. Peli jalostaa Super Mario 64:n ideat vielä paremmiksi, tuoden mukaan hieman omaa laadukasta tatsiaan tarjoten näin ollen kokonaispakettina toimivamman ja yhtenäisemmän pelikokemuksen jonka pariin uusiojulkaisujen (XBLA-julkaisut sekä Rare Replay-pelikokoelma) myötä luojan kiitos yhä useampi pelaaja on vuosien aikana päässyt. Ketään ei varmasti yllätä tosiseikka että peli kaikkien tasoloikkapelien kirjoittamattomien sääntöjen valossa, sisältää myös lumi-/jääaiheisen kentän. Freezeezy Peak on paikan nimi ja se antaa kerrassaan mahtavat mittapuitteet huippuluokan tasoloikinnalle.
…

22. LuukutusLue lisää »

Ice Cap Zone (Sonic The Hedgehog 3)

Moni PBC:n joulukalenteria lukenut (ne kaikki neljä henkilöä siis) ovat varmasti arvanneet jo ekasta luukusta asti että tämä oli tulossa. Kun joulukalenterin idea on fiilistellä pelien lumisia/jäisiä kenttiä yhdistettynä hyvään soundtrackiin, saa olla aika tavallisen kujalla jos ei tämä klassikko tule ensimmäisten joukossa mieleen. Kolmannen Sonic-pelin Ice Cap Zone on yksi 2D-tasoloikkapelien lumikenttien kulmakivistä ja se sisältää kaikki oleelliset elementit mitä hyvään lumiaiheiseen kenttään kuuluu. Pelin muista kentistä eroavaa pelattavuutta, uskomattoman kovan musiikkiraidan, nousevan haastekäyrän ja sokerina pohjalla, mahdollisimman vähän ice physics-pelleilyä. Hienoa duunia Sega! Moni pelaaja onkin jälkikäteen harmitellut että Ice Cap Zone ei ollut missään muotoa mukana Sonicin huippuvuosia läpikäyneessä, viimeisessä hyvässä Sonic-pelissä, Sonic Generationsissa jossa siis usea takavuosien klassinen Sonic-pelin kenttä sai kasvojenkohotuksen. Onneksi voidaan kuitenkin fiilistellä alkuperäisen klassikon kanssa ja samalla muistella aikaa jolloin Sonic ei ollut pelimaailmassa yleinen vitsi.
…

21. LuukutusLue lisää »

Glacier Coast (Wave Race 64)

Wave Race 64 on teemoiltaan enemmänkin kesän jokaisen pelaajan mieleen tuova. Pirtsakka soundtrack, värikylläinen presentaatio ja totta kai vesiskootterilla päristely, ovat asioita jotka jokainen meistä assosioi enemmänkin kesään. Wave Race 64 sisältää kuitenkin myös lumi-/jääaiheisen radan joten paikka joulukalenterissa on taattu. Wave Race 64 oli N64:n ensimmäisen aallon… … tuo oli tahatonta… peli joka jäi mainstream-suosiossa maailmaa järisyttäneen Super Mario 64:n jalkoihin mutta tietäjät tietää että kyseessä on yksi aikamme kovimmista ajopeleistä. Vesiskootteriajelu ei ole ihan sieltä yleisimmästä päästä ajopelien alagenrekirjossa ja lajin mallintaminen vähintäänkin siedettävään ja ennen kaikkea pelattavaan muotoon on nykytekniikallakin haasteellista. Nintendo oli siis ottamassa isoa riskiä armon vuonna 1996 uudella N64-konsolillaan. Lopputulos on kuitenkin loistava. Eipä tule mieleen kovinkaan monta peliä näin lähes 20 vuotta Wave Race 64:n julkaisunkaan jälkeen, jossa vesi ja sen massa sekä liike, olisi saatu luotua videopeliin yhtä mallikkaasti kuin ”veivarissa”. Olisi riittänyt yksinään että Nintendo suorituu mainituista laatuaspekteista kunnialla mutta kun peli itsessäänkin on täyttä timanttia. Peli on yksi aniharvoista ajopeleistä ajopelien historiassa jossa kuminauhaefekti loistaa poissaolollaan ja ratojen design on erittäin hyvällä mallilla. Pelitiloja löytyy useita ja pelin voi huoletta pistää päälle tänäkin päivänä ja se toimii edelleen kuin rasvattu.
…

20. LuukutusLue lisää »

Cliffhanger (Call Of Duty: Modern Warfare 2)

Call Of Duty-pelisarja ei tule ihan ensimmäisenä mieleen kun ajatellaan videopelien lumiaiheisia kenttiä mutta niin vain tämä nykypäivän massiivisin pelisarja (vai pitääkö puhua mediailmiöstä?) ujuttaa itsensä jollain lailla PBC:n joulukalenterin luukkuun. Sanotaan Call Of Dutysta mitä tahansa, on kuitenkin karu fakta että pelisarja on aivan tolkuttoman laadukkaasti tehtyä räimettä ja etenkin yksinpelin tuotantoarvot hakevat alalla vertaistaan. Michael Bay-tyylistä räjähdyspornoa yhdistettynä jopa Hong Kong-tason överiyteen yltäviin toimintakohtauksiin ja jenkkipatriotismiin… huhhuh! Call Of Duty on kuin Scooter; kaikki sitä haukkuvat mutta niin moni sitä silti salaa pelaa ja nauttii kokemastaan. Sarjan suursuosioon ampuneen Modern Warfaren (järjestyksessään pelisarjan neljäs osa) jatko-osaa, Modern Warfare 2:ta, odotettiin aikoinaan kuin uutta messiasta saapuvaksi ja peli lunasti ilmestyessään rynnäkkökilpeä ja akimbo-shotguneja lukuun ottamatta kaikki sille asetetut odotukset. Yksinpelin tarina jatkoi ekan Modern Warfaren aikana alkanutta konfliktisaagaa ja pelaajaa heiteltii erinäisiä toimintakohtauksia ympäri planeettaa lukuisien eri hahmojen näkövinkkelistä koettuna. Pelin alkupuoliskolla päästään myös kokeilemaan pitkien kalsarien lämpöeristystä Cliffhanger-nimisessä tehtävässä. Yhtymäkohdat Rennyn 90-luvun hittileffaan ovat ainoastaan toiminnan määrä ja lumiset vuoristomaisemat. T-paidassa kolmenkympin pakkasissa koheltavaa Stallonea ei valitettavasti ole (sitä varten on omat lisenssipelinsä 90-luvulta).
…

19. LuukutusLue lisää »

Snowy Fields (Kirby’s Epic Yarn)

Kun puhutaan Nintendon tunnetuimmista pelihahmoista, kääntyvät katseet poikkeuksetta Marioon, Samus Araniin ja tai Linkiin. Hyvin harvoin kuitenkaan kukaan mainitsee yhtä Nintendon pitkäikäisimmistä maskoteista joka on vieläpä muuntautumiskykynsä puolesta aivan omaa luokkaansa em. suurnimiin nähden. Smash Bros-luoja Masahiro Sakurain 80-luvun lopulla luoma Kirby, on tähdittänyt mm. flipperipeliä, golf-peliä, ajopeliä, 3D-tasoloikkapeliä ja 2D-tasoloikkapelejä niin usealla eri gimmickillä että niitä on mahdotonta kaikkia tässä. Yksi ikimuistoisimmista ”kirpun” tähdittämistä tasoloikista, on ehdottomasti Kirby’s Epic Yarn, jossa pelimaailman kovin suursyöppö hylkää tyystin imemis- ja kopiointikykynsä ja siirtyy taistelemaan pahuutta vastaan langan ja tekstiilin avulla. Pelaajille jälleen kerran yksi ”mitä ihmettä täällä tapahtuu”-hetki mutta Kirbylle vastaavanlaiset transitiot ovat arkipäivää.
…

18. LuukutusLue lisää »

Snowbelle City (Pokémon X/Y)

Jos eilinen joulukalenterin luukku sisälsi tuotenimikkeen jonka nimellä on tehty kuluttajille ostettavaksi kaikkea aina kalsareista kahvikuppeihin, ei tämän päivän kalenteriluukusta ulos tupsahtava tuotenimike jää kovinkaan kauas. Pokémon on ollut pelaajien ilona (joskus myös suruna) ja lompakoiden suruna jo kohta kahdenkymmenen vuoden ajan ja pelisarja on vuosien aikana kokenut jos minkälaista inkarnaatiota osakseen. Ne oikeat ”truehardcorefuckcasualsihatethem”-Pokéilijat kuitenkin sporttaavat enimmäkseen pääsarjan pelejä jotka noudattavat brändin alkuperäistä ideologiaa. Kevyeltä näyttävää mutta syvyydessään helvetin monisäkeistä roolipelailua rahat pois… eipäs kun siis kaikki kerätään-periaatteella. Sarjan pääpeleissä on myös seikkailtu jos monenmoisissa maisemissa ja lumi- tai jäämaisemat eivät todellakaan ole tälle pelisarjalle mikään vieras asia. Pääpelisarjan toisesta osasta (Gold/Silver/Crystal) lähtien lähes jokaisessa Poké-seikkailussa on taivallettu talvisissa maisemissa ja viimeisin, ja samalla ehkä se talvisin, on Snowbelle City.
…

17. LuukutusLue lisää »

Battle Of Hoth (Star Wars – Rogue Squadron 2: Rogue Leader)

Star Wars, tuo aikamme isoin populäärikulttuurituotenimike. Tuo tuotenimike jonka nimellä on on tehty enemmän krääsää kuin Angry Birdsistä ja Minecraftista yhteensä… ja se on jo paljon se. Nyt kun uusin sarjan elokuva on iskeytynyt leffateattereihin ja laittomille striimauspalveluille ympäri maailmaa, on aika myös PBC:n joulukalenterin kantaa kortensa kekoon ja fiilistellä hieman Star Wars-pelien lumiaiheisilla kentillä, ja nimenomaan sitä parasta. Ei tule varmaan kenellekään yllätyksenä että joulukalenterissa käsiteltävä leveli sijoittuu ikilumen peittämälle Hoth-planeetalle ja siihen kuuluisaan puolustustaisteluun jonka kapinalliset kävivät päälle vyöryviä imperiumin joukkoja vastaan. Kyseinen kohtaus on kulkenut Star Wars-peleissä aina Atarin klassisesta Empire Strikes Back-pelistä asti mutta yllättävän harvoin sillä nopean laskutoimituksen mukaan, on tämän päivän joulukalenterin päätähti ollut osallisena viidessä Star Wars-pelissä. Kun määrän suhteuttaa ilmestyneisiin, noin miljoonaan, Star Wars-peliin, on määrä aika pieni.
…

16. LuukutusLue lisää »

Narshe (Final Fantasy VI)

Final Fantasy-peleistä olisi voinut valita useammankin lokaation tähän PBC:n lumi- ja jääkenttiä käsittelevään joulukalenteriin mutta koska vain yhdelle entrylle on tilaa, mennään sillä ikimuistoisimmalla. Kuudes osa FInal Fantasy-pelien pääsarjaan, on yksi pelisarjan rakastetuimmista ja arvostetuimmista ja se tulee aina pysymään yhtenä ehdokkaana kun pelaajat ympäri planeettaa joka vuosi kiistelevät parhaan Final Fantasy-pelin tittelistä (Editors note: yhdeksäs osa). Kuutososa toi sarjaan ennenäkemättömän syvällisen tarinan, uskomattoman laajat taustatarinat lukuisille pelin avainhahmoille sekä unohtumattoman soundtrackin. Internet on myös tehnyt hyvää tälle 1994 julkaistulle pelille joka löytyy lähes jokaisen vähänkään kansansuosiota nauttivan Youtubeilijan repertuaarista ja pelin biisit ovat jokaisen ”TOP 10 SONGZ IN VIDJAGAMES EVAAAAARRRRRRR”-listauksen vakkarikamaa.
…

15. LuukutusLue lisää »