PBC:n joulukalenterin bonusluukku

PBC:n joulukalenteri oli täynnä iloa ja glooriaa kun kalenterivuoden 24 parasta peliä paistattelivat ansaituissa parrasvaloissaan. Pelivuosi ei kuitenkaan ollut täyttä juhlaa ja tämä joulukalenterin syrjäisimmästä nurkasta löytynyt luukku, tekeekin kyseenalaista kunniaa peleille ja pelialan ilmiöille joita ilman vuosi 2014 olisi ollut pelien saralla vieläkin parempi. Ottakaa siis tuolistanne kiinni sillä nyt on luvassa törkyä ja saastaa saavin täydeltä.

acunitybug
Vuoden 2014 piti olla vuotta aiemmin ilmestyneiden uuden sukupolven konsolien esiinmarssi. Uusien konsolien tehoja valjastavia uusia suurpelejä oli tarkoitus alkaa ilmestymään kauppojen hyllyille uskomattomien grafiikoiden siivittämänä. Tästä jäätiin kuitenkin hyvin kauas sillä pelaava kansa saikin tarjolle lähinnä jo pelihyllystä löytyviä nimikkeitä. Vuoden aikana julkaistujen ja julkistettujen uusiojulkaisujen määrä alkoi lähentelemään jo naurettavia mittasuhteita ja pelaajatkin alkoivat noteeraamaan tämän alkuinnostuksen jälkeen. Ohessa pienimuotoinen pähkinänkuorilista uusiojulkaisuista jotka olisi voinut budjetoida johonkin aivan muualle:

Tomb Raider: Definitive Edition
Alle vuosi yllättävän laadukkaaksi osoittautuneen Tomb Raiderin jälkeen pöytä katettiin täysin uusiksi kun Tomb Raider: Definitive Edition julkaistiin täyteen hintaan PS4:lle ja Xbox Onelle. Pelin voisi periaatteessa laskea täysimittaiseksi jatko-osaksi edeltävänä vuonna ilmestyneeseen versioon nähden sillä päähahmo Lara Croftin hiuksia käsittelevä animaatio oltiin vedetty uusiksi tässä pelissä, joka oli vielä usean pelaajan backlogissa vanhoilla konsoleillakin. Mukana oli toki myös pikseliparannuksia ja freiminopeuksien kanssa kikkailua jotka jo yksinään ovat jo asioita jotka tekevät pelistä tyystin eri pelikokemuksen.

tbdeLast Of Us: Remastered
PS3:lle vuonna 2013 ilmestynyt Last of Us, oli yksi ilmestymisvuotensa arvostetuimmista nimikkeistä ja eikä enempää tai vähempää kuin uskomattoman tarinankerrontansa vuoksi. Pelin loppu oli ajatuksia herättävä ja moni pelaaja jäikin pohtimaan jo jatkoa tälle upeasti kerrotulle tarinalle. Sony palkitsi nämä toiveet julkaisemalla uuden sukupolven superlaitteelleen ”ihkauuden” Last of Us-pelin joka on kuin pelaisi täysin eri peliä. Ruudunpäivitystä parannettiin, DLC:t lisättiin, resoluutiota väännettiin ylemmäs… you know, kaikkea jota todelliselta jatko-osalta kaipaat. Still-kuvien ottamisen ja jakamisen mahdollistava tila ansaitsee myös kaikki erityismaininnat ja yksinään sillä jo kykenee selittämään tämän pelin myyntihinnan.

tlourUltimate NES Remix
Mitä saadaan kun yhdistetään Wii U:n kaksi latauspeliä jotka oltaisiin voitu tehdä yhdeksi peliksi jo alun alkujaankin? No tietenkin nämä latauspelit yhteen nitova 3DS-peli. Jälleen kerran sitä saa hakata päätä seinään ja kysyä itseltään että miksi ei Nintendo voi yhdistää pelaajien Wii U- ja 3DS-eShop-tilejä?!?

nesremix3ds
GTA V
GTA V ilahdutti pelaajia (paitsi online-moninpeli) vuosi sitten ja moni pitääkin sitä mahtavana joutsenlauluna menneelle konsolisukupolvelle. Sen sijaan se tosiseikka että se julkaistaan hieman yli vuosi myöhemmin uusille konsoleille täyteen hintaan vähäisin uudistuksin, ei ole joutsenlaulua vaan enemmänkin paskaa Idols-alkukarsintaa. Mukana ovat ne tutut (kaikki yhteen ääneen nyt!) fps- ja XXXXp-elintärkeydet mutta mukana on myös pientä lisäsisältöä pelin ei-pelilliseen puoleen sekä uutuuttaan kiiltelevä FPS-kuvakulma. En ymmärrä miksi eivät pyytäneet pelistä tuplasti täyttä hintaa sillä ovathan nuo nyt melkoinen harppaus hieman yli vuoden vanhasta pelistä. Sentään ymmärsivät markkinamiehet Rockstarilla jättää pelin nimestä pois kaiken maailman Ultimate Definitive-pelleilyt.

gtav
Siinä oli vain jäävuoren huippu uskokaa tai älkää. Pahinta tässä kaikessa on se että vastaava trendi tulee mitä luultavimmin jatkumaan myös ensi vuoden puolella. Siellä odottaa yhä useampi ja useampi peli uusiojulkaisuaan joten ei liene kovinkaan suurta tarvetta vielä investoida nykyiseen konsolisulkupolveen jos sitä ei ole jo tehnyt. Jos sen on jo tehnyt… jaksamisia ja voimia vaan siihen suuntaan.

Pelivuosi muistetaan myös sangen viimeistelemättömien suurpelien vyörytyksestä. Useat hartaasti odotetut suurnimikkeet olivat julkaisun aikoina joko bugien täyttämiä tai sitten ihan vaan pelit olivat sisällöllisesti todella viimeistelemättömiä. Halo-sarjan fanit yrittivät viimeiseen asti puolustella odotetun Master Chief Collectionin hienoutta vaikka kokoelmapaketin yksi tärkeimmistä osa-alueista, verkkomoninpeli, oli julkaisun lähiviikkoina lähes pelikelvoton. Smash Brosin ensimmäinen käsikonsoliosa oli nettimoninpelin osalta lähes seitsemän vuotta sitten julkaistun Super Smash Bros Brawlin tasolla ja jokainen joka on Brawlia netin välityksellä pelannut, tietää että vertaus ei ole kovin mairitteleva. Assassin’s Creedin ensiaskeleet uudella sukupolvella olivat melkoista tuskaa bugisen pelattavuuden vuoksi. Listaa voisi jatkaa lukuisilla muillakin nimikkeillä mutta koska arvet eivät ole vieläkään kunnolla umpeutuneet, säästetään ihmisten psyyketiloja tekstin lopussa löytyvien sontakasojen varalle.

mcc6
PBC:n taannoinen joulukalenteri oli siis, kuten mainittua, täynnä loistavia pelejä joita jokaisen itseään vähänkään kunnioittavan pelaajan tulisi pelata ihan vaan yleissivistyksen kannalta. Vuonna 2014 saimme toki myös kärsittäväksemme lukuisia pelejä jotka olivat jonkinlaisista odotusarvoistaan huolimatta kasa sitä höyryävää itseään. Alta näet pelit joita kannattaa välttää kuin ruttoa…

Sonic Boom (Wii U)
Sonic-siilen kolmiulotteiset seikkailut ovat jälleen päätyneet Sonic Boomin myötä siihen oksettavaan pisteeseen jossa ne paria viime onnistumista (Sonic Colors ja Sonic Generations) ennen olivat. Sonic-sarjaa uudistamaan oltiin tällä kertaa valittu ummikon statuksella pelejä tekevä Big Red Button Entertainment ja firma onnistui hommassaan yhtä hyvin kuin vastasyntynyt vauva rubikin kuution selvittämisessä. Peli olisi ilman halpistason teknisiä vikojaan (glitchit, bugit jne.) jo kaikessa monotonisuudessaan ja mielikuvituksettomuudessaan hirveän huono tekele mutta nämä keskitason PS2-tasoloikista tutut lapsukset huonontavat vain jo ennestään huonoa peliä entistä enemmän. Käsiteltävänä ongelmajätteenä ja jos välttämättä haluaa hyvän Sonic Boom-pelin, aiheen tiimoilta tehty 3DS-peli on kaikessa keskinkertaisuudessaankin huomattavasti parempi kuin tämä videopeliksi naamioitu läjä märkää ulostetta.

BOOOM
Yaiba: Ninja Gaiden Z (PC, PS3, Xbox 360)
Ninja Gaiden on terminä ollut laadun tae mitä videopeleihin tulee mutta vuosi 2014 rikkoi tämän tosiseikan perustat täysin sirpaleiksi. Peli on pieni irtiotto totuttuun Ninja Gaiden-kaavaan jo päähenkilönsä myötä sillä tuttu huppupää Ryu Hayabusa on pelissä enää sivuhahmon roolissa ja pelaaja ohjaa Yaiba Kamikaze-nimeä tottelevaa ninjailijaa läpi tylsien kenttien hakaten tylsiä vihollisia läpi koko tylsän pelin. Pelin tekotaiteellinen cel-shading on lähinnä rikos ihmiskuntaa kohtaan (miksi tehdä cel-shading-peli jossa väriskaala on tummaa täynnä?) ja pelattavuus tuo mieleen viime vuoden surullisen huonon Deadpool-pelin… ja näin ollen muutaman muun PSone-pelin jossa pelattavuus oli yhtä kömpelöä ja laiskaa. Peli on itsessään jo huono mutta se että sen nimestä löytyy sanat ”Ninja” ja ”Gaiden”, tekee sen odotusarvosta korkeammat ja näin ollen itse valmiista pelistä tuhansia kertoja huonomman. Jopa Grant Kirkhope sortuu huonoon sävellystyöhön tämän pelin myötä ja sekin on jo saavutus itsessään.
yaiba
NHL 15
EA:n jokavuotinen keppitaistelupeli oli hyvässä liidossa läpi viime konsolisukupolven. NHL 07:sta asti mukana ollut kahden analogitikun ohjausinnovaatio oli sarjalle todellinen adrenaliiniruiske jonka varaan rakentaa valoisaa tulevaisuutta tuttuun vuosipäivitystyyliin; pienin askelin kerrallaan. Uuteen konsolisukupolveen astuessaan, on EA:n änäritiimi kuitenkin ottanut askeleen taaksepäin laadullisesti ja astunut siinä samalla myös vähän johonkin haisevaan ja pehmeään siinä maassa. NHL 15 ei ole suinkaan mikään aivan katastrofaalinen tekele mutta uudelle konsolisukupolvelle varta vasten tehdyllä pelillä oli varmasti tarkoitus pyrkiä johonkin parempaan. Se muistuttaa graafisesti enemmänkin paria viime vuoden versiota ja pelillisesti se ei tarjoa minkäänlaista uudistusta jonka pelaaja huomaisi ellei siitä ilmoitettaisi Hollywood-kyltin kokoisilla kirjaimilla pelikotelossa ja ennakkomateriaaleissa. Kaiken tämän unilääkkeen lisäksi pelistä on poistettu säätöasetuksia ja jopa pelimuotoja joten vuosipäivitys muuttuikin tällä kertaa vuosikarsinnaksi ja kaiken lisäksi astuttaessa uuteen laitesukupolveen, ei vuosipäivityksen pitäisi olla homman nimi.


Thief
Vuosia odotuksissa ja toivelistojen kärjessä ollut peli osoittautui melkein kaikeksi muuksi jota samaa nimeä kantanut klassikkopelisarja oli. Lähestulkoon kaikki hyvät asiat jotka jo pelisarjan ensimmäisessä osassa tehtiin viime vuosituhannen puolella paremmin, loistivat poissaolollaan ja tilalla oli lähinnä nykypelien tuttuja huttuja ja ainesosia. Tylsää kenttä- ja tehtävädesignia yhdistettynä ylimalkaiseen helppouteen, ei hyvä asia jos pelin nimi on Thief ja pelistä pitäisi löytyä kekseliästä designia ja kireää vaikeustasoa.

thief

Siinä oli valitettavasti vain kourallinen huonoutta vuodelta 2014. Sieltä löytyy runsaasti muutakin kamalaa pelattavaa mutta nämä ovat ne nimikkeet joiden olisi olettanut olevan jollain tasolla parempia ja näitä nimikkeitä ei esim. Rambo-lisenssipelin tapaan näe surkeaksi jo pelkästään nimen perusteella. Kuten sanottua, välttäkää näitä henkenne nojalla.

Näin on pelivuosi 2014 pulkassa niin hyvien (kts. joulukalenteripostaukset) kuin myös huonojenkin osalta. PBC:n apinat toivottavat kaikille asianomaisille ja tuntemattomille rauhallista uutta vuotta. Muistakaa sitten ne suojalasit raketteja ampuessanne jotta näette katsella podcastiamme myös ensi vuonna!

Joulukalenteri, Luukku 24

Dark Souls 2

Nykypelien pullamössöä, regeneroituvia elinpalkkeja ja kaiken maailman tiheään ripoteltuja checkpointeja pelaajalle tuputtava tarjonta sai muutama vuosi sitten kovan vastavoiman From Softwaren loisteliaasta PS3-yksinoikeuspeli Demons Soulsista. Peli oli kuin legendaarinen Ghosts ’n’ Goblins käännettynä synkempään ja nykyajan standardeja vastaavaan muotoon eikä se antanut pelaajalleen mitään suoraan kädestä saatikka anteeksi. Henkinen jatko-osa Dark Souls tarjosi parisen vuotta myöhemmin samaa kamaa joidenkin mielestä jopa paremmassa paketissa ja haastetta peleihin kaivannut kansa oli löytänyt uuden messiaansa. Pettymys oli lievähkö kun From Software aikoinaan ilmoitti uuden henkisen jatko-osan sijaan tekevänsä täysin suoran jatko-osan Dark Soulsille ja vieläpä ns. vanhoille konsoleille. Firma ei ole koskaan mennyt kuluttajien pillin mukaan eikä sitä siis tehnyt nytkään mutta oliko Dark Souls 2 sitten yhtä hyvä kuin kaksi edeltäjäänsä? Jos olet lukenut joulukalenteria tähän asti niin tiedät varmaan vastauksen.
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 23

Bayonetta 2

Ensimmäinen Bayonetta julkaistiin viime konsolisukupolvessa PS3:lle ja Xbox 360:lle ja se oli suurmenestys niin arvosteluiden perusteella, kuin laadulliselta kantiltakin mitattuna. Peli oli juurikin niin överiksi menevää actionia kuin vain voit videopeliltä kuvitella ja kun tähän lisättiin vielä päälle A-luokan pelattavuus ja viihdearvo, oli klassikko valmis. Tai no, pikemminkin kulttiklassikko sillä monikaan ei peliä kaikesta suitsutuksesta huolimatta hankkinut ja pelin kehittäjätiimi Platinum Games olikin jo valmis päästämään tämän viehättävän IP:n irti letkuista. Nintendo kuitenkin näki tässä firmalle epätyypillisessä IP:ssä jotain jota eivät muut kuin aniharvat kuluttajat Platinum Gamesin ohella nähneet ja firma päätti rahoittaa jatko-osan tälle erinomaiselle toimintapelille ehtonaan että se olisi Wii U:n yksinoikeuspeli. Useita kulmakarvoja ympäri maailmaa kohottanut, ja netin hauskinta fanipoikaragea aikaansaanut, ratkaisu osoittautui lopulta laadulliseksi jättipotiksi, sillä Bayonetta 2 on ei vain julkaisualustansa, mutta myös koko pelivuoden 2014 parhaita pelejä.

Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 22

Super Smash Bros 3DS/WiiU

Sanoivat puristit mitä tahansa näiden kahden pelin eroavaisuuksista, ovat ne pohjimmiltaan samat pelit joten pidetään ne samassa yksikössä myös joulukalenterissa. Jos joku on elänyt pommisuojassa säilykepurkkien keskellä viimeiset 15 vuotta, kerrottakoon että Smash Bros-sarja on Nintendon (ja nykyisin myös muiden japsifirmojen) hahmojen tähdittämä mätkintäpeli, jossa tarkoituksena on mäiskiä viholliset ulos areenalta sen sijaan että imettäisiin vain energiamittaria tyhjäksi. Mäiskinnässä apuna on valinnaiset aseet ja pelihistoriaa ammentavista tasoista löytyvät vaarat. Smash Bros-pelejä on ilmestynyt vuosien varrella vasta kolme laadukasta kappaletta joten neljännellä osalla on pienoiset paineet menestyä. Pelaajien onneksi, se tekee kaiken niin kuin hyvän videopelin kuuluukin.
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 21

Far Cry 4

Far Cry-pelisarja on malliesimerkki siitä miten epäonnistumisen jälkeen kannattaa kuunnella fanien mielipiteitä ja lähteä rakentamaan tulevaa saadun palautteen perusteella. Erittäin heikon kakkososan jälkeen sarja oli pitkään pimennossa ja sarjan tulevaisuus oli hetken aikaa jopa vaakalaudalla. Seikkailuräiskinnäksi tituleerattu sarja teki kuitenkin vuonna 2012 loisteliaan paluun parrasvaloihin erinomaisen Far Cry 3:n myötä. Kolmas osa palautti sarjaan sen eräänlaisen uutuudenviehätyksen ja genren peruskaavasta poikkeamisen josta ensimmäinen osa tuli aikoinaan tunnetuksi ja kun tähän yhdistettiin vielä mallikkaasti suoritettu kehitys, oli meillä käsissämme yksi vuoden 2012 parhaista videopeleistä. Ensemble-tyylisenä lisärinä ilmestynyt Blood Dragon ei vielä täyttänyt jatko-osan kriteerejä mutta nyt käsittelyssä oleva nelososa sen sijaan on jo ihan otsikonkin perusteella uusi osa pelisarjaan. Toistuuko kakkososan kohtalo?
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 20

Donkey Kong Country: Tropical Freeze

Kun Retro Studios pari vuotta sitten ilmoitti työskentelevänsä uuden projektin parissa vielä tuolloin hämärän peitossa olevalla Nintendon tulevalla konsolilla, moni pelaaja hieroi käsiään yhteen. Texasilaisen 1st party-pelitalon kädenjälki oli ollut sangen vakuuttavaa Metroid Prime-trilogian ja Nintendon hovigorillan takaisin parrasvaloihin tuoneen Donkey Kong Country Returnsin kanssa joten pelaavalla maailmalla oli syytä hypeen. Pettymys oli kuitenkin vahvasti läsnä kun vuoden 2013 E3-messuilla kävi ilmi että tämä salassa pidetty uutuusprojekti olisikin ”vain” jatko-osa Donkey Kongin Wii-/3DS-comebackpelille.
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 19

inFamous: Second Son

Sonyn yksinoikeussarja inFamous, on aina ollut vähän kummallisessa maineessa. Sarjan kaksi PS3-peliä lisäreineen ovat mitä suurimmalla ammattitaidolla tehtyjä videopelejä ja niissä ei ole mitään kummempia vikoja ja arvostelutkin ovat olleet pääosin erinomaisia. Silti pelisarjaa pidetään hyvin vähässä arvossa pelaajien keskuudessa joka on eriskummallista ottaen huomioon kuinka vähän todella laadukkaita pelejä nykypäivänä ilmestyy. Sarjan järjestyksessään kolmas peli, lisänimeltään Second Son ja ilman järjestysnumeroa, oli yksi ensimmäisistä PS4:lle ilmoitetuista peleistä ja se jatkaa tutulla inFamous-linjalla niin pelillisesti kuin alussa mainittujen seikkojenkin kohdalla. Erittäin hyvä peli joka ei kuitenkaan saa rakkautta pelaavalta ihmiskunnalta.
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 18

Titanfall

Respawn Entertainment on entisten Infinity Ward-miesten, Jason Westin ja Vince Zampellan, studio jonka miehet perustivat dramaattisten vaiheiden jälkeen kun ovet Activisionin toimistolla olivat ensin paukkuneet. Miesten aivoituksista ja osaavasta tekijätiimistä alkunsa sai aikoinaan eräs kaikkien aikojen merkityksellisimmistä videopeleistä, Call of Duty: Modern Warfare joten ei ihmekään että miesten uusinta vapailla käsillä valmisteltua tuotosta ollaan odotettu kuin Jeesuksen uutta tulemista (jouluteemainen sananlasku by the way) konsanaan. Titanfall ei ole ehkä aivan se messiaspeli jota pelaava kansa odotti mutta se on silti toimiva moninpeliräiskyttely.
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 17

FIFA 15

Jalkapallo, tuo urheilulajeista kaunein. Kuningaslaji on maailman pelatuin ja harrastetuin urheilulaji ja se on täynnä tarinoita, romantiikkaa ja legendoja, jotka ovat kulkeutuneet sukupolvelta toiselle, kannalta toiselle kannattajalle, henkilöltä toiselle… ja vielä ei päästy puhumaan edes Ultimate Teamin virtuaalikorttipakkojen avaamisista! FIFA-sarja jo muutaman vuoden paistatellut virtuaalifutiksen kärjessä. Konamin sorruttua omaan näppäryyteensä viime konsolisukupolven aikana, nousi EA:n klassikkosarja omin neuvoin ohi lajipuristien palvomasta PES-sarjasta ja vaikka huipulla on tuullut, on FIFA-pelisarja säilyttänyt vuosittain laatunsa, tuoden aina lisää pieniä parannuksia jo valmiiksi sangen pätevään kaavaan. Kuten oikeassakin urheilussa, on uusi kausi aina arvaamaton ja kun Konami on taas tänä vuonna kirittämässä entistä tiukemmin, miten käy kuningaslajin kuninkaan?
Lue loppuun

Joulukalenteri, Luukku 16

Strider

Latauspelit, tuo nykypäivän heinäpelto josta on joka päivä vaikeampi sitä kultahippua löytää. Kun vielä viitisen vuotta sitten Braidien ja Lost Windsien aikana pystyit olemaan 99,99% varma että kun peli julkaistiin pienen julkaisijan toimesta ainoastaan ladattavana pelinä ja normaalia pienempään hintaan, oli se laadukasta tavaraa kaikin puolin. Kaukana ovat nuo päivät kun tarjontaa alkaa olemaan liiaksi asti ja jyvien erottelu akanoista ei olekaan enää niin helppoa. Myös menneisyydestä tuttuja nimikkeitä on vuosien saatossa näihin latauspalveluihin tippunut tasaiseen tahtiin ja trendin mukaisesti vaihtelevalla menestyksellä totta kai. Jokaisen Duck Talesin tai Bionic Commando: Rearmedin kohdalla kannattaa muistaa että kolikon kääntöpuolella väijyy sellaisiakin turhakkeita kuin Turtles In Time – ReShelled tai Blaster Master Overdrive. Tänä vuonna myös nähtiin useita vanhojen nimikkeiden uudelleenlämmittelyjä ja näistä Strider lukeutuu ehdottomasti parhaiden joukkoon.
Lue loppuun