Titanfall

Respawn Entertainment on entisten Infinity Ward-miesten, Jason Westin ja Vince Zampellan, studio jonka miehet perustivat dramaattisten vaiheiden jälkeen kun ovet Activisionin toimistolla olivat ensin paukkuneet. Miesten aivoituksista ja osaavasta tekijätiimistä alkunsa sai aikoinaan eräs kaikkien aikojen merkityksellisimmistä videopeleistä, Call of Duty: Modern Warfare joten ei ihmekään että miesten uusinta vapailla käsillä valmisteltua tuotosta ollaan odotettu kuin Jeesuksen uutta tulemista (jouluteemainen sananlasku by the way) konsanaan. Titanfall ei ole ehkä aivan se messiaspeli jota pelaava kansa odotti mutta se on silti toimiva moninpeliräiskyttely.

Titanfall on siis muodin mukaisesti moninpeliin nojaava FPS-räiskintä jonka isoin myyntivaltti on perinteisiä ADHD-räiskinnän kaavoja rikkovat jättimäiset mechat (eli pelin omin termein, titaanit) jotka ovat myös pelaajien ohjattavissa kesken hektisimpien lyijybileiden. Isoin ero muihin saman genren tuotoksiin on sangen vähäiseltä kuulostava pelaajamäärä, joka pääsee maksimissaan 6vs6-matseihin. Ottaen huomioon pelin tasojen koon ja kenttiin ripoitellut tekoälyvastustajat, on määrä aivan passeli eikä sen pienen koon kannata antaa hämätä. Oman hahmonsa kykyjä voi CoD-tyyliin vaihdella aina nopeusavuista hetkelliseen näkymättömyyteen ja myös pelin vetonauloilla on eroavaisuuksia keskenään kestävyydessä, tulivoimassa ja nopeudessa. Titanfallin ihmissotilaat eivät myöskään edusta kilpailijapelien paskanjäykkää linjaa vaan seinillä juoksentelu ja tuplahypyt ovat pelin taistojen tuoksinnassa aivan arkinen näky. Titanfall tuokin juuri sopivan verran vaihtelua jotta se ei karkoita pahimpia FPS-puristeja luotaan mutta ei myöskään takerru kaavoihinsa.

Titanfall on kaikkea muuta kuin useassa paikassa kuultu ”Call of Duty” mechoilla. Sen ketterämmät hahmomallit vievät sen kauas pois luojiensa läpimurtosarjasta ja yksinään mechoihin ja niiden käyttöön nojaavat moninpelimoodit ovat yksinään tarpeeksi suuria eroja Activisonin miljardisarjaan. Se on passeli peli hyvää ensimmäisen persoonan moninpeliräiskintää halajaville mutta valitettavasti se on myös pelkästään sitä joka saattaa jättää sisällön vähäiseksi sitä halajaville. Silti… mechoja jumalauta!!!