Mä tunnen sen jo kasvavan
Hypen sisälläin
Leffateatteriin jonotan
Ja teen sen mielelläin

Avengers… more like Lamengers!!! Tämän vuoden odotetuin elokuvatapaus ei suinkaan ole kuka tietää kuinka mones osa Disneyn supersankariepookkiin. Tämän vuoden odotetuin elokuva on ehdottomasti tapaus, jota on odotettu jo kahden (pelaaja)sukupolven verran. Elokuva joka perustuu peliin, jota ei kovinkaan moni pelannut, mutta kaikki vähänkään videopelien maailmaa seuraavat varmasti tietävät.

Detective Pikachu saa tämän viikon perjantaina ensi-iltansa, ja allekirjoittanut on elokuvasta pelottavan innoissaan yli kolmekymppiseksi mieheksi. Koko perheen kädenlämpöistä tehostehömppää, jonka parissa menee kurkusta alas poppariannos limuineen mukavasti. Juurikin se resepti miksi en itse pitänyt lainkaan juuri MCU-leffoista, joten mikä tekee tästä elokuvasta sitten niin kovinkin odotetun?
Lue loppuun →

Serpentiinit ja ilmapallot… täyttä hevonkakkaa. Vappu on työväen ja sosialistien vuoden ainoa päivä, jolloin nämä yhteiskunnan oravanpyörää pyörittävät tykinruoat saavat edes hieman ääntään kuuluviin.

Työ kättemme se hengenkin
On ylevää työtä
Työ tehty kourin jäntevin
Voi poistaa hengen yötä

Näin lauletaan ikonisessa työväen marssilaulussa, ja sikälimikäli et halua vapun kunniaksi nousta barrikadeille ja kivittää palasiksi porvarien leasing-autoja, voit tehdä työtä peleissä. Kyllä, kuulit oikein. Pelit eivät ole vain prinsessojen pelastamisia ja vihollisarmeijoiden lahtaamista huonoin one-linerein väritettynä, ei suinkaan. Pelit voivat olla myös raakaa, päivittäistä, toistuvaa työtä, eikä tämä suinkaan tarkoita sitä että peli olisi huono.
Lue loppuun →

Viime viikonloppuna, tehtiin pojasta vihdoin mies. Ikoninen Game Boy täytti pyöreät 30 vuotta, ja tämä myös oli Nintendon käsikonsolidominanssin vuosi numero kolmekymmentä (kauemmaskin voidaan mennä jos Game&Watch-härpäkkeet halutaan laskea mukaan). Vaikka Nintendo onkin pelialalla suuressa ja mahtavassa arvossa, on se nykyisin kotikonsolipuolella haastajan asemassa. Firma itse yhdessä pelimedian kanssa toistelevat toki mantraa siitä miten Nintendo ei yritä edes kilpailla konsolimarkkinoiden herruudesta vaan keskittyvät enemmänkin siihen kuuluisaan ”omaan juttuunsa”, mutta osakeyhtiöltä tuollaiset puheet voidaan ohittaa lähinnä hömpänpömppänä. Sony vei 90-luvun puolivälissä kotikonsolivaltikan Nintendolta, eikä ole sitä yhtä konsolisukupolvea lukuun ottamatta pois antanut. Myös kaatuneen ykköshaastajan (Sega) tilalle tullut Microsoft, on tarjonnut Gamecubelle, Wiille ja Wii U:lle kilpailua.

Käsikonsolipuolella Nintendo on kuitenkin ollut tunkion kukkona tasan tarkkaan siitä päivästä lähtien kun se ihan ensimmäinen Game Boy ilmestyi. Haastajia on ollut lukuisia mutta lopulta nämä ollaan lakaistu tylysti syrjään, ja jatkettu jo ikuisuudelta tuntuvaa dominanssia. Dominanssia, joka mitä luultavammin lakkautti kilpailun kokonaan?
Lue loppuun →

Eikö olekin tylsää kun Zelda-sarjaan ei ilmesty pelejä joka vuosi? Harmittaako että Naughty Dog ei ole saanut vieläkään The Last of Us 2:ta valmiiksi vaikka studion viimeisin peli (Uncharted 4:n lisäri) ilmestyi jo pari vuotta sitten. Gears of War 5 ilmestyy samalle konsolille kuin Gears of War 4:kin joten mikä helvetti siinä kestää?

Pelien tekeminen nykypäivinä, on kallista ja aikaa vievää puuhaa. Nykypäivän 4K-spektaakkelit massiivisine pelimaailmoineen ja miljardeine pikseleineen, ovat todellisia epookkeja, joita ei noin vain suunnitella ja testailla julkaisukuntoon vuoden sisään kehityksen aloituksesta. Olit sitten EA, Ubisoft, Nintendo tai vaikka Microsoft, et pysty omillasi ikimaailmassa pitämään kovin tiivistä tahtia peleilläsi, ellei sitten kyseessä ole urheilupelien (tai Assassin’s Creed -sarjasta) tuttu vuosipäivitys, joka ei muuta pelistä kuin muutaman pikkujutun sieltä ja täältä. Massiivisilla julkaisijajättiläisillä, Ubilla ja EA:lla ja vaikka Capcomilla, on nimensä alla useita eri puolella planeettaa sijaitsevia jaostoja, joilla yleensä on omat pelisarjansa hoidettavanaan. Vaikka pelin kannessa lukee pelkkä julkaisijan nimi ja mediassa puhutaan että peli X on julkaisijan Y tekele, on pelin takana kuitenki julkaisijan yksi osasto, yleensä sijaintinsa mukaan nimetty sellainen.
Lue loppuun →

Pääsiäismunat, eli easter eggit, ovat läsnä likimain jokaisessa videopelissä. Pääsiäisen toinen kapitalismin ja kulutuksen symboli, pääsiäispupu, on jäänyt videopeleissä sen sijaan hieman vähäisemmälle roolille, joten PBC:n viikkoblogin tehtävänä on tällä viikolla nostaa tämä korvakas elukka hetkeksi parrasvaloihin.
Lue loppuun →

Kymmeniä tuhansia dislikejä enemmän kuin likejä Youtube-klipeissä. Nintendo Directin maailmanlaajuinen trendaaminen somessa ennen omaa Directiäsi. Valtava negatiivinen palauteryöppy netin keskustelufoorumeilla.

Sonyn oma State Of Play -lähetys tuli, näki ja ei voittanut.

Viime kesästä asti, ovat Sonyn kulisseissa tekemät ratkaisut olleet enemmän tai vähemmän outoja. Cross-play -farssissa meni aivan liian kauan jotta se saatiin korjattua, pelipuolella on pelattu todellista presidenttipeliä ukkojen vaihdellessa pestejä ja titteleitä kuin teinit lätkäkortteja 90-luvulla konsanaan. Firma jättäytyi pois kahdesta kalenterivuoden suurimmasta esittelytilaisuudestaan (E3 ja Playstationille pyhitetty PSX-tapahtuma) ja Nintendon matkimiset menivät täysin vihkoon Playstation Minin ja nyt tämän viimeisimmän State Of Play -katastrofin myötä. Oliko jälkimmäinen kuitenkaan Sonyn syytä?
Lue loppuun →

Ysärin piirretyt.
Sanapari joka saa useammankin tätä blogitekstiä lukevan paksuille poskipäille kyynelpisaran. Nykypäivän muovisen tietokoneanimaation, tai korvista ulos pursuavan animeövereilyn rinnalla, on 90-luvun animaatio kerrassaan ihanaa katseltavaa kaikessa nostalgisuudessaan. Ei ole mitään parempaa kuin näin raavaana ja henkisesti kypsänä (??!?) katsella pätkiä vanhoista suosikkipiirretyistään.
Ei kun hetkinen?!? On sittenkin jotain parempaa, nimittäin videopelaaminen näiden suosikkien tiimoilta!!

Tässä muutama ysärin suosikkipiirretty, joista uskokaa tai älkää, ilmestyi myös omat tuotteensa tuolloin vielä nörttilasten harrastuksena pidettyyn viihdemuotoon.

Lue loppuun →

Kevät on kauneimmillaan ja huhtikuu on kohta yllämme. Huhtikuussa on luvattu ilmestyväksi myös Smash Bros Ultimaten ensimmäinen maksullinen DLC-hahmopaketti (hahmo, kenttä ja musiikit) joten jos muuan Piranha Plant meille mitään opetti, tulee mahdollisesti jo kuun vaihteessa tapahtumaan hurjia. Kuten kaikki ne tietävät jotka eivät siellä kiven alla asustele, on ensimmäinen lisurihahmo Persona 5:stä tuttu Joker. Tämä naamioitu velmuilija, tulee varmasti tuomaan Smashin maailmaan Persona 5:stä tuttua tyylikästä menoa, ja siinä sivussa ”taas yhden miekkaa heiluttelevan ihmishahmon”. Kaikkia ei voi aina miellyttää…

Entäs sitten ne neljä muuta DLC-hahmoa? Spekulaatioita on joka toisella internetistä löytyvällä verkkosivulla mutta koska PBC on totuus, PBC on elämä, kerrotaan nyt sitten ne ihan oikeasti ne loput lisähahmot perusteluineen.
Lue loppuun →