Varmoja syksyn ja lähestyvän talven merkkejä, ovat mm. lehtien tippuminen puista, kellojen siirtäminen talviaikaan, uuden Conker-pelin perään haikailu interwebsissä, asuntojen ikkunoihin ja pihoille ilmestyvät jouluvalot, ja totta kai pimenevät aamut. Kaikki noista toteutuvat joka vuosi, mutta vain yksi ei koskaan ota yhtään enempää tuulta alleen. Arvaat varmaan mikä se noista on?

Conker on yksi videopelimaailman kulttihahmoista. Söpönä maskottina taipaleensa aloittanut kurre, muuttui kirjaimellisesti yhdessä yössä kiroilevaksi, dokailevaksi ja örveltäväksi siaksi. Ei siis kirjaimellisesti siaksi, hahmo on edelleen orava. Jälkimmäinen muoto hahmosta on esiintynyt ainoastaan yhdessä pelissä, ja sen Xbox-uusioversiossa. Tämän jälkeen talttahammas palasi ”parrasvaloihin” Microsoftin rankasti flopanneessa Project Sparkissa, mutta yleinen konsensus on likimain koko meneillään olevan vuosituhannen ajan ollut se, että Conkerin pitäisi palata takaisin ihan kunnollisen pelin muodossa. Onko tälle kuitenkaan niin suurta tilausta mitä pelaajien toiveet antavat olettaa?
Lue loppuun →

Tällä viikolla se vihdoin julkaistaan. Yksi tämän konsolisukupolven odotetuimmista peleistä, ja ei, nyt ei puhuta uusimmasta Just Dancesta, saatikka Switchin digikauppaan iskeytyvästä Chicken Range-pelistä (kaikella kunnioituksella Funbox Mediaa kohtaan), näkee pitkän odotuksen jälkeen päivänvalon. Rockstarin länkkärieepos, Red Dead Redemption 2, saapuu ilahduttamaan kansaa, ja ennakot pelistä ovat olleet sen tason ylistystä että lupa on odottaa ehkä jopa vuoden parasta videopeliä?

Pelin takana olevan Rockstarin viimeisin peli, pieni niché-nimike GTA V, rikkoi kaikki galaktiset myyntiennätykset puoliovelalla julkaisumallillaan, ja RDR 2:lla on kaikki eväät tehdä samanlainen temppu, ilmestyyhän sekin käytännössä ”lähellä” nykyisen konsolisukupolven loppua. Viidennestä GTA:sta on tosiaan ehtinyt vierähtää sen puoli vuosikymmentä, joten onkin erittäin mielenkiintoista katsoa mihin suuntaan Rockstarin julkaisusykli tästä oikein kehittyy?
Lue loppuun →

Konsolibisnekseen osallistuminen, tärinää ohjaimessa, liikkeentunnistusta ohjaimessa, kahden käden liikkeentunnistusohjain, konsolin oma Smash Bros-klooni, kuluttajien muroihin jatkuva kuseminen… Sony on apinoinut Nintendoa läpi vuosien, ja tänä talvena firma paikkaa yksinoikeuspelien vajettaan takuuvarmalla tempulla Nintendon oppikirjasta, julkaisemalla miniatyyrikonsolin. Playstation Mini tulee olemaan sitä samaa mitä pienoiskokoiset NES sekä SNES, ovat pari viime vuotta pelaajille tarjonneet, eli retropelattavaa nykytelkkareihin liitettynä, ja mahdollisimman kompaktissa koossa. Satasen hintalapulla (Suomi lähettää terkut) varusteltu pienoispleikkari iskeytyy kauppojen hyllyille juuri passelisti joulumarkkinoille, sisältäen mittavat 20 peliä. Julkistamishetkellä olemme saaneet tietoomme viisi kappaletta enemmän tai vähemmän klassikoita, joten on oiva aika laittaa kristallipallo päälle ja ottaa selvää mitkä ne jäljelläolevat 15 peliä tulevat olemaan?

DISCLAIMER: Lista perustuu ainoastaan kirjoittajan omiin mutuiluihin, eikä se missään nimessä ole lopullinen konsolin sisältö. Mikäli jotkut pelit mielestäsi puuttuvat listalta, tai pelien kuvaukset menivät väärin, ole hyvä ja sylje mietteesi kommenttikenttään.
Lue loppuun →

Kyllä, blogitekstin otsikko oli tällä viikolla härski clickbait. Maan toiseksi kovimmassa peliaiheisessa podcastissa, Takapölkyssä, ei todellakaan ole mitään vikaa, mutta järkyttävän backlogin keräämisessä on.

Nykyajan muoti-ilmiöt eivät enää nykypäivänä ole nähtävissä vain ja ainoastaan ihmisten yllään pukemina. Nykyään muoti-ilmiöitä näkee myös ihmisten käyttäytymisessä. On esimerkiksi omalla tavallaan muotia olla jatkuvasti erittäin kiireellinen ja se on suuren somepostauksen ja juhlinnan aihe, jos henkilö saa ujutettua neljän kuukauden päähän kalenteriinsa yhden kokonaisen tyhjän päivän. Sanokaahan pääkopalle ja keholle terkkuja, kun ne muutaman vuoden ainaisen kiirehtimisen jälkeen alkavat vajoamaan kohti pohjaa.

Myös pelaavan kansan keskuudessa on ilmennyt viimeisen kymmenen vuoden aikana hämmentävä muoti-ilmiö. Tämä trendi juontaa kunnolla juurensa digikauppapaikkojen sekä alennuskampanjoiden alkuun, jolloin pelaajilla lähti hamstraamisilmiö täysin käsistä. Tseamin (nimi muutettu) alennuskampanjat aloittivat buumin, joka sai ihmiset ostamaan Sulo Vilénin opein kaikkea mikä vaan liikkuu, välittämättä siitä että tuleeko peliä koskaan pelaamaan vai ei? Syntyi backlogin aika.
Lue loppuun →

Pari viikkoa sitten pelaavan maailman mielessä romahti, kuin vanhan Obi-Wanin mielessä konsanaan Alderaanin räjähtäessä päreiksi ensimmäisessä Star Wars-leffassa. Huhukipinät rakastetun Telltale-pelitalon ongelmista roihahtivat muutaman tunnin aikana todelliseksi uutisroihuksi, kun firman irtisanoutumiset ja taloudellinen tilanne tulivat julki. Eihän siitä ollut hemmetti sentään kuin vasta kuusi vuotta, kun yhtiö nosti itsensä kultaiselle jalustalle Walking Dead-pelinsä myötä, ja onnistui siinä pysymään lukuisten muiden Walking Deadin menestyskaavaa noudattavien pelinimikkeidensä kanssa. Silmänlumettahan tuo kaikki lopulta oli.
Lue loppuun →

Pieneksi (s)vitsiksikin jo tässä puolentoista vuoden soutamisen ja huopaamisen aikana muuttunut Switchin nettipalvelu, on vihdoin totta. Palvelu käynnistyi viime viikon keskiviikkona, ja meno ei nyt ollut ihan kuin Lordin kuuluisissa viisuvoittojuhlissa.

Switchin julkistuksesta asti tapetilla ollut, Nintendon ihkaensimmäinen maksullinen nettipalvelu, sisältää paljon kivoja ideoita, mutta samalla sitä vaivaa myös äärimmäinen ”Nintendo-syndrooma” (suom. käsittämättömiä kuluttajaratkaisuja jotka olisivat naurattaneet jo 90-luvulla). Kukaan ei ole tietenkään täydellinen syntyessään, mutta tuntien kiotolaisyhtiön tavat reagoida johonkin joka on rikki, ei kannata alkaa merkkaamaan ainakaan tämän vuoden kalenteriin mitään isompia korjausliikkeitä palvelun suhteen. Käydäänpä läpi hieman palvelun hyviä, pahoja ja rumia. Ja vaikka ollaan PBC:n viikkoblogissa, aloitetaan niistä hyvistä.
Lue loppuun →

Super Smash Bros Ultimate, lienee erään Rockstarin länkkäriepookin kanssa loppuvuoden odotetuin ja hypetetyin pelinimike. Smashin julkaisu tapahtuu joulukuun alussa, joka on herättänyt hieman epäilyä analyytikoiden toimesta, sillä julkaisuajankohta saattaa olla hieman liian myöhään Black Friday- ja jouluostosajankohtia ajatellen. Oikeastihan tällä ei ole mitään väliä sillä Smashilla on siitä helppo tilanne markkinoilla, että sillä ei ole laisinkaan kilpailua genressään. Meillä on toki jossain japsien underground-skenessä jumissa olevat Jump!-saagan pelit sekä muutkin hivenen oudommat tapaukset, mutta se isoin ja pahin kilpailu menehtyi jo alkuunsa.

Legendaarinen nimihirviö Playstation All-Stars Battle Royale (vast’edes PASBR) oli Sonyn vastine Nintendon suosikkisarjalle. Peliä oltiin toivottu keskustelufoorumeilla useita vuosia, ja kun se vihdoin ja viimein ilmestyi kauppojen hyllyille kesken kuuminta joulumyyntisesonkia vuonna 2012, se ei kuitenkaan kiinnostanut likimain ketään. Heikohkot arvostelut olivat toki merkittävä tekijä, mutta miksi ihmeessä kansa käänsi takkinsa lopulta tälle toivotulle nimikkeelle?
Lue loppuun →

Tänään tulee kuluneeksi tasan 17 vuotta maailmaa sykähdyttäneestä tapahtumasta. Koko maapallon keskipiste USA, joutui raukkamaisen terroriteon uhriksi, kun yhteensä neljä lentokonetta kaapattiin ilmasta käsin. Lentokoneet oli tarkoitus ohjata kohti strategisia tai imagollisesti tärkeitä maamerkkejä. Pentagonin kohteekseen ottanut kone sai tehtyä tuossa jenkkilän turvallisuustalossa isohkot vahingot, kun taas Valkoista Taloa kohti lentäneen koneen saivat kapinaan ryhtyneet matkustajat tiputettua alas reilusti ennen kohteeseen saapumista. Näkyvimmät ja ikonisimmat osumat koettiin kuitenkin New Yorkissa, jossa kaupungin tunnetuimmat maamerkit (heti Empire State Buildingin, Madison Square Gardenin ja Vapaudenpatsaan jälkeen), World Trade Centerin kaksoistornit, ottivat kumpikin tuhoisat osumat osakseen, aiheuttaen massiiviset määrät kuolonuhreja.

Tämä päivä muutti maailmaa, ja jotkut sanovat että 2000-luvun massiivinen talouskurimus olisi peruja tästä kamalasta tapahtumaketjusta. Oli miten oli, jenkkilän ulkopolitiikka saatikka lentoliikenne ympäri maailmaa, ei ole sen koommin palautunut entiselleen, ja sota terrorismia vastaan on maksanut sen verran paljon rahaa, että sillä olisi varmasti tehty paljon hyvää monessakin mielessä oikein sijoitettuna.

WTC oli yksi New Yorkin näkyvimmistä ja tunnetuimmista maamerkeistä, ja tämä traaginen tapahtuma teki tuhojaan myös viihdemedian kentällä. Tunnetuin takapakkia ottanut projekti, oli Sam Raimin ohjaama Spider-Man-elokuva, jonka loppukohtaus ja iso osa markkinointimateriaaleista, jouduttiin tekemään uusiksi niissä keskeisessä osassa olevien kaksoistornien vuoksi. Myös videopelien maailmassa terroriteot saivat aikaan samanlaisia muutostöitä. Jo entuudestaan melko raflaava GTA III, muutti hieman kansikuvaansa, poisti terroristitekoihin viitanneen tehtävän sekä dialogia, muutaman kosmeettisen muokkauksen lisäksi. Koska terrorille ei pidä antaa valtaa vaan näyttää että elämä jatkuu, voidaankin tämän viikon blogitekstissä muistella WTC-tornien ikimuistoisia peliesiintymisiä.
Lue loppuun →

Hämähäkkimies on yksi aikamme tunnetuimmista sarjakuvahahmoista, ja iso syy siihen miksi kustannustalo Marvel, eli niinkin leveästi useita vuosia 70-, 80- ja 90-luvulla, joka puolestaan johti siihen että nykyisin netti menee muutaman kerran vuodessa aivan sekaisin kehnoista popcorn-tason tehosteleffoista joissa on kuulemma joku ihan mielettömän laaja universumi. Tämä sinipunainen seinäkiipijä on sarjakuvien lisäksi ikuistettu lukuisiin muihinkin asioihin. Lelulinjastoa on tullut ulos sitä tahtia kun hahmo on saanut uuden piirrossarjan telkkariin ja onhan jopa näppäimistön takaa oleva herrasmies pitänyt aikoinaan (monta vuotta sitten eli ei siis eilen) kyseisen supersankarin habituksella varustettuja kalsareita jalassaan.

Hämis on siis ehtinyt moneen paikkaan ja koska ollaan PBC:n viikkoblogissa, on totta seitissä alettava puhumaan niistä hahmon tähdittämistä videopeleistä ja voi pojat, nyt mennään vasemmalta oikealle ja kovaa.
Lue loppuun →

Jatko-osa on kummallinen asia. Niitä rakastetaan mutta silti vihataan ja samalla kun niitä vihataan, niitä silti toivotaan. Jatko-osia on tosiaan moneen veneeseen, mutta oudoin kasti on ehdottomasti jatko-osat joita ei kukaan muista tai pahimmassa tapauksessa edes tiedä. Joskus kehittäjät yrittävät olla luovia ja jättää sen selkeän numeron pois hienon nimivärssyn tieltä, mutta on olemassa tapauksia kun jopa numeron kanssa jatko-osa jäi sen verran hämärän peittoon, että sen olemassaolon todistamiseen tarvitaan melkeinpä synnyintodistus ja pari poliisia viereen todistamaan. Muistellaanpa hieman näitä hieman pimentoon jääneitä tapauksia.

Lue loppuun →