Pari viikkoa sitten pelaavan maailman mielessä romahti, kuin vanhan Obi-Wanin mielessä konsanaan Alderaanin räjähtäessä päreiksi ensimmäisessä Star Wars-leffassa. Huhukipinät rakastetun Telltale-pelitalon ongelmista roihahtivat muutaman tunnin aikana todelliseksi uutisroihuksi, kun firman irtisanoutumiset ja taloudellinen tilanne tulivat julki. Eihän siitä ollut hemmetti sentään kuin vasta kuusi vuotta, kun yhtiö nosti itsensä kultaiselle jalustalle Walking Dead-pelinsä myötä, ja onnistui siinä pysymään lukuisten muiden Walking Deadin menestyskaavaa noudattavien pelinimikkeidensä kanssa. Silmänlumettahan tuo kaikki lopulta oli.
Pintapuolelta Telltalen toiminta näytti usean vuoden ajan olevan yhtä suurta menestystarinaa. Yhtiön portfolioon ilmestyi viihdemaailman suuria nimiä aina Game Of Thronesista, Batmanin kautta aina videopelipuolella hurmanneisiin Minecraftiin sekä Borderlandsiin asti. Lisäksi yhtiö piti hengissä omaa lippulaivatuotettaan, Walking Deadia, ja tuntuikin että aina kun firma esitteli uuden peliprojektin, oli pelaava maailma polvillaan ja valmiina vastaanottamaan avosylin uudet virtuaaliset tarinat. Tosiasiassa todellisuus oli kuitenkin paljon karumpaa.
Telltalen pelimyynnit olivat sen ihkaensimmäisen Walking Dead-tarinoinnin jälkeen laskeneet kuin sen surullisenkuuluisan lehmän vieläkin surullisenkuuluisampi häntä, ja vaikka pelimedia onnistuikin hyperummutuksellaan luomaan jonkinlaisen illuusion menestystä kylvävästä pelitalosta, puhuivat tilastot itsessään paljon karumpaa kieltä. Ensimmäisen Walking Dead-sesongin jälkeen ilmestyneet The Wolf Among Us ja Walking Deadin kakkoskausi, niittivät toki viljaa ihan hyvillä numeroilla, mutta sen jälkeen Telltalen julkaisut valuivat myyntiluvuiltaan sinne tavallisten pulliaisten joukkoon, myöhemmin jopa reilusti kyseisen mediaanin alapuolelle.
Valtaosa Telltalen pelien myöhempien aikojen myynneistä, koostui katteettomista alennuskampanjoista. Firman pelien omistus/pelaamis-käyrät ovat Steamin puolella myös erittäin resonoivat, joka juontaa juurensa siihen että firman pelit ovat ”myyneet” kaiken maailman bundlepakettien mukana, jolloin loppuasiakas ehkä lataa pelin Steam-kirjastoonsa, sitä kuitenkaan koskaan käynnistämättä. Rahaa ei siis käytännössä tullut sisään mutta mihin ihmeeseen sitä sitten meni?
Rahaa ei suinkaan mennyt teknologiaan, josta todisteena pelimoottori, jota ei päivitetty tämän vuosikymmenen aikana kertaakaan. Rahaa meni hieman firman laajentamiseen, sillä ensimmäisen Walking Deadin menestyksen myötä, yhtiön headcount kasvoi ja sisään tuotiin operatiivista osaamista hieman lisää. Eniten rahaa paloi kuitenkin peleissä käytettyihin lisensseihin, joita eivät suuret firmat suinkaan ilomielin tarjonneet ikinä Telltalelle Walking Deadin yllätysmenestyksen myötä, vaan firma ihan itse joutui näistä maksamaan. Walking Dead oli yhtiölle todellinen lottovoitto, sillä se oli hankkinut lisenssin nimenomaan alkuperäislähteenä toimivaan sarjakuvaan, joka oli tuolloin vielä halpaa kuin saippua, TV-sarjan ollessa vielä vain pilke megamenestyksen silmäkulmassa. Voitte vain kuvitella kuinka paljon paalua ovat menestyksensä huipulla olleiden Game Of Thronesin tai Guardians Of The Galaxyn lisenssit yhtiölle maksaneet?
It’s all about the money, lauloi ruotsalaistsirbula Meja aikoinaan, ja tämä maailmaa pikkurillinsä ympärillä pitävä kahiseva asia, oli myös Telltalen turmio. Rahaa tosiaan paloi enemmän kuin mitä sitä saatiin sisään, ja kun yhtälöön lisätään myös peli peliltä huonommiksi muuttuneet pelimyynnit, ei pidä olla kovinkaan osaava bisneskonsultti tietääkseen, että kohta tapahtuu uppoaminen. Miksi ihmeessä sitten asioihin ei sitten yhtiön sisällä puututtu? Tähän emme varmaan koskaan saa täysin faktuaalista vastausta, mutta ottaen huomioon uutisoinnit yhtiön erittäin epämukavista työoloista ja sisäisestä politikoinnista, voidaan syyttävä sormi osoittaa huonon johtamisen suuntaan.
Telltalen taru ei ole ihan vielä kuitenkaan lopussa. Hieman yli parikymmentä työntekijää hoitaa raporttien mukaan loppuun isoimmat (lue: firman päällystölle eniten kasvoja pelastavat) työprojektinsa, jonka jälkeen valot kenties sammutetaan toimistolta viimeisen kerran. Yli parisataa kortistoon joutunutta työntekijää eivät saaneet erorahoja pennin pyörylääkään, ja näiden tahojen tulevaisuus tässä huolettaakin eniten. Voi olla hankala päästä suoraan takaisin samankaltaiselle palkkatasolle, kun olet viime vuodet askarrellut pelkästään yhden ja ainoan enginen kanssa, samalla kun muu maailma on mennyt vasemmalta ja oikealta ohitse mitä tulee varsinaiseen pelikoodiin ja teknologiaan. Toivottavasti kuitenkin saavat kaikki uuden startin työelämälleen, pelien parissa tai sitten jossain muualla.
Tarinankerronnan mestarien tarina päättyikin sitten dramaattisimmalla mahdollisella tavalla, mutta ei kuitenkaan ilman opetusta. Telltale on jälleen yksi malliesimerkki pelialalla valitettavan yleiseen ”fall from grace”-kaavaan, jossa yhden täysosuman jälkeen iskee laiskuus, jonka johdosta kilpailijat menevät heittämällä ohi, samalla kun itse lypsät vieläkin sitä kuiviin imettyä utaretta vuosi toisensa jälkeen. Toivottavasti Telltalen kaltaisen pidetyn studion esimerkki, saa muut tahot ajattelemaan, että niitä myyntikäppyröitä ja markkinatrendejä kannattaa katsella ihan tosissaan, eikä vain aina ajatella että ”jos se seuraava peli sitten taas möisikin paljon?”.