Sweet Dreams

DISCLAIMER: Tätä blogitekstiä lukiessa on suotavaa laittaa taustalle soimaan aiheeseen sopiva kappale (linkki yllä). Päivän polttavana knoppitietona voidaan myös kertoa, että kyseinen biisi löytyy myös jostain syystä ekasta Power Rangers -leffasta.
Ai niin joo se blogiteksti Dreamsista…!!

Viime viikolla alkoi nettiin tipahtelemaan ensimmäisiä fiiliksiä PS4:n tulevasta Dreams-yksinoikeusnimikkeestä. Kyseisen pelin tuotanto on ollut yhtä pitkä kuin Crash Bandicoot: Wrath Of Cortexin latausajat, mutta nyt kun peliä on myös rahvas päässyt pelaamaan betan muodossa, täytyy sitä kai uskoa että kyllä se peli sieltä on tulossa. Syy miksi pelin, tai pikemminkin kehitystyökalusovelluksen, kehitys on näinkin kauan kestänyt, on selvinnyt viimeistään nyt kun pelin NDA on päättynyt. Dreams on massiivinen softa, joka käytännössä konkretisoi käyttäjänsä mielikuvituksen ruudulle. Oli pääkopan sisällä sitten idea pelille, audiovisuaaliselle taide-elämykselle, hyötysovellukselle, tai likimain mille tahansa muulle, Dreamsin kanssa kaikki on helpolla tavalla mahdollista.
Lue loppuun

Chunnianosoitus Chrono Triggerille

Valitettavan monet muistavat vuodesta 1995 vain jääkiekon MM-kullan ja Den Glider In -kansanjuhlat. Itselleni kuitenkin vuosi 1995 on kirjattu kultaisin kirjaimin mieleeni eräänkin pelijulkaisun vuoksi. Pelijulkaisun, jota ei koskaan täällä härmässä edes julkaistu. Pelijulkaisu, joka tulisi lopulta nousemaan omissa kirjoissani kaikkien aikojen parhaiden pelien joukkoon, ja samalla valtaamaan kakkostilan (Ocarina Of Timen takana) omassa ”kaikkien aikojen parhaat” -listallani. Tämä pelijulkaisu, on JRPG-klassikko Chrono Trigger.

Toivottavasti et tiedä yhtään mistä puhutaan, sillä aion kertoa tässä blogitekstissä Chrono Triggerin suuruudesta ja erinomaisuudesta.
Lue loppuun

VGMOTY 2018

Kuten viime viikon blogitekstissä lupailtiin, on vuorossa vielä yksi pieni palkitsemistilaisuus vuoden 2018 peleihin liittyen. Pelimusiikki, on vielä näinäkin päivinä sellainen asia, joka saa aivan liian vähän palstatilaa, ja siksi kaikki siihen liittyvä ilakointi ja propsien jakeleminen, on enemmän kuin tarpeen. Tämän tekstin tarkoituksena, on muistuttaa hieman viime vuoden videopeliparhaimmistoa nimenomaan musiikkipuolelta, ja yllättävää kyllä, kaikki listan soundtrackit, ovat liitoksissa myös hyviin peleihin! Mikäli hieman harvinaisempi laatukama kiinnostaa, kannattaa mennä katsomaan PBC:n GOTY-jakson ääniraita, josta löytyy ne hieman pienemmän profiilin huippuveisut.
Lue loppuun

Varjopalkinnot vuodelle 2018

Myönnetään kaikki nyt yksi tosiseikka yhdessä. Perinteiset gaalat ovat ihan helvetin tylsiä ja ennalta-arvattavia, kun taas kaikki niille tehdyt pienemmät vastineet ovat paljon siistempiä. Kuka jaksaa oikeasti Oscar-gaalan pukuloistoa ja parhaan alkuperäiskäsikirjoituksen palkinnon jakamista, kun MTV Movie Awardseissa on tarjolla pilottirotsissa Best Kiss-pystiä jakava Jason Statham? Emma-gaalan levy-yhtiöiden masinoimat palkinnot ei paljoa kiinnosta, kun Femma-gaala tarjoaa ei vain parempaa ja monipuolisempaa musiikkia, kuin myös ansaitsevammat voittajat.

Myös GOTY-asioissa olisi toivottavaa saada enemmänkin vastaavanlaisia instansseja synnytettyä. Geoff Keighleyn ansiokkaasti luotsaama Game Awards, on lähinnä mainostajien selkääntaputtelutilaisuus, kun taas BAFTA vetää ehkä pikkuisen liikaa kotiin sumusaarille päin palkinnoissaan. Olkoot tämä blogiteksti viime vuoden peleille se oma palkintogaalansa, jossa palkinnot ansaitaan ja jossa kategoriat ovat kiinnostavia. Let’s begin ja palataan vielä hetkeksi pelivuoteen 2018!!!
Lue loppuun

PBC:n hypelista vuodelle 2019

Pelivuosi 2019 starttaa virallisesti toden teolla tällä viikolla, kun ensimmäiset ns. isot pelijulkaisut starttaavat. Pelejä on jälleen luvattu ilmestyvän kuin sieniä sateella, mutta mitkä niistä kannattaa ostaa ja mistä kannattaa olla kiinnostunut? Lue alta ne ainoat oikeat totuudet (ehkä) tänä vuonna ilmestyvistä hypenimikkeistä.

Lue loppuun

PBC:n GOTY-valinnat vuodelle 2018

Vuoden 2017 laatupelien tulvaan verrattuna viime vuoden tarjonta tuntui suoraan sanottuna melko aneemiselta. Indie-puolella toki tipahteli mielenkiintoisia pelejä pitkin vuotta, mutta ei mitään mikä olisi yltänyt vuoden 2017 kovimpien, eli Cupheadin tai Hollow Knightin rinnalle. AAA-rintamalla sen sijaan yksikään julkaisu ei saanut ostohousuja jalkaan (ei, ei edes Red Dead Redemption 2), joka on melko harvinaista omalla kohdalla. Noin, nyt kun kyynisyyskiintiö™ on täytetty, voidaankin siirtyä niihin peleihin! Vaikkei ihan Nioh-Zelda-Persona-tyylisiä sarjatulituksia nähtykään ilmestyi viime vuonna sentään joitain siistejä pelejä ja olen jopa pelannut osaa niistä. Aloitetaan kunniamaininnoista ilman kummempia perusteluja: Tetris Effect, Subnautica ja State of Decay 2. Vasemmalta oikealle: Tetristä hienoilla visuaaleilla, vedenalaista avoimen maailman (avomeren?) seikkailua, ja hiomaton, mutta koukuttava zombie-rellestely. Seuraavaksi sen oikean kärkikolmikon pariin.
Lue loppuun

Kolmen suuren kotiläksyt pelivuodelle 2019?

Pelivuosi 2018 lähenee loppuaan, ja blogin kirjoitushetkellä horisontissa siintää vielä jopa muutama isompi pelialaa ravisteleva asia. Oletetaan (ja tekstin kirjoittajan kasvojen kantilta myös toivotaan) että Sonyn minipleikkari myy hyvin, uusi Smash Bros ei osoittaudu Fallout 76:n kaltaiseksi fiaskoksi, ja vuosittaiset sponsorigaalat 6/7.pvä joulukuuta, eivät tiputtele mitään megaluokan superpommeja.
Lue loppuun

Hitaasti kypsyvät pelit

Red Dead Redemption 2 on vihdoin julkaistu, ja vuoden ehkä se odotetuin pelinimike on päässyt mielipiteiltään armottomien kuluttajien kynsiin. Kontrollit ovat aika kulmikkaat, ja rytmitys on ehkä hieman jo liiankin ”rockstarmaista”, mutta yksi asia mikä pelaajia on pelissä myös hiertänyt, on sen äärimmäisen hidas alku. Pelaajaa pidellään tiukasti kädestä tarkoin määritetyllä polulla ehkä jopa hieman liiankin kanssa, ja infoähkyä alkaa ilmenemään jo viimeistään siinä tunnin tai puolentoista kohdilla. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, ja kunhan pelaaja hammasta purren selvittää tiensä läpi pelin oman lumi-infernon, käynnistyy pelin varsinainen open world-osuus toden teolla.

RDR2 ei ole suinkaan ainoa mainio peli, jolla kestää ja kestää ja kestää ja kestää ja kestää ja kestää, päästä kunnolla vauhtiin. Näitä riittää historian saatossa useita muitakin, ja tämän viikon blogiteksti kertoo sinulle varoittavaan sävyyn, mitkä pelit kannattaa hitaasta startista huolimatta olla viemättä sinne Gamestopiin vaihtoon.
Lue loppuun

Seuraavan konsolisukupolven täsmäaseet

Vaikka PS4:n tuoreista myyntiluvuista voisi toisin päätellä, aletaan Sonyn leirissä olemaan nykyisen konsolisukupolven loppusuoralla. Mitään konkreettista ei vielä olla tulevista konsoleista nähty, mutta kehityksessä ne satavarmasti ovat. Sama on tilanne myös Sonyn kovimmalla kilpailijalla konsolimarkkinoilla. Microsoft ei myöskään ole paljastanut edes puolittain hihassaan olevia ässiä, mutta takuulla sielläkin ovat insinöörit raapineet kaljuuntuvia päitään puhki, uutta konsolia suunnitellessaan. Nintendo nyt on Nintendo ja tekee hommat omalla tavallaan, joten jätetään heidät sivuun tästä keskustelusta, etenkin kun joitain laskutapoja käyttäen he ovat nimenomaan aloittaneet jo ”nykyisen” konsolisukupolven hybridikonsoli Switchillään.

Voisi luulla että Sony ja Microsoft tekevät omat siirtonsa toden teolla, siinä 2020 puolella, ja jos luulit että 2000-luvulla autot lentää, skeittilaudat liitää ja robotit palvelee ihmisiä, olisit voinut myös luulla että 2020-luvulla ilmestyneet pelikonsolit tulisivat olemaan sen tason tykitystä että pikselioksat helvettiin. Tekninen ylivertaisuus taitaa sittenkin ehkä olla vain pieni osa siitä mitä kansa lopulta uusilta konsoleilta haluaa? Tehoista viis, maailmassa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin asioita joita konsoleihin toivomme.
Lue loppuun