Vaikka PS4:n tuoreista myyntiluvuista voisi toisin päätellä, aletaan Sonyn leirissä olemaan nykyisen konsolisukupolven loppusuoralla. Mitään konkreettista ei vielä olla tulevista konsoleista nähty, mutta kehityksessä ne satavarmasti ovat. Sama on tilanne myös Sonyn kovimmalla kilpailijalla konsolimarkkinoilla. Microsoft ei myöskään ole paljastanut edes puolittain hihassaan olevia ässiä, mutta takuulla sielläkin ovat insinöörit raapineet kaljuuntuvia päitään puhki, uutta konsolia suunnitellessaan. Nintendo nyt on Nintendo ja tekee hommat omalla tavallaan, joten jätetään heidät sivuun tästä keskustelusta, etenkin kun joitain laskutapoja käyttäen he ovat nimenomaan aloittaneet jo ”nykyisen” konsolisukupolven hybridikonsoli Switchillään.
Voisi luulla että Sony ja Microsoft tekevät omat siirtonsa toden teolla, siinä 2020 puolella, ja jos luulit että 2000-luvulla autot lentää, skeittilaudat liitää ja robotit palvelee ihmisiä, olisit voinut myös luulla että 2020-luvulla ilmestyneet pelikonsolit tulisivat olemaan sen tason tykitystä että pikselioksat helvettiin. Tekninen ylivertaisuus taitaa sittenkin ehkä olla vain pieni osa siitä mitä kansa lopulta uusilta konsoleilta haluaa? Tehoista viis, maailmassa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin asioita joita konsoleihin toivomme.
Kun olemme jo ylittäneet tekniikkapiikin nykykonsoleilla, on ollut havaittavissa että konsolit, etenkään alkuperäismallit, eivät ehkä ole sisukaluiltaan ihan suunniteltu moisia teknologiaihmeitä pyörittämään. Tämä ongelma on ollut etenkin PS4-käyttäjien päänvaiva, tai siis korvavaiva. Oli hallussasi mikä tahansa PS4:n inkarnaatioista, ovat viimeisen vuoden aikana ilmestyneet AAA-pelit saaneet pelisessioiden aikana laitteen kuulostamaan lähinnä NES:n Top Gun-pelin lasketumiskohdalta, ja vaikka esim. Xbox One X:n omistajat nauttivat pelatessa konsolin kissamaisesta kehräämisestä, on tämä ongelma joka seuraavassa konsolisukupolvessa ei saa enää toistua.
Muistatko vielä kun poksauttelit skumppapulloja auki kun nykyisen konsolisukupolven vehkeisiin luvattiin sisäistä muistia puoli teraa ihan standardina? Tähän viidensadan gigan megalomaaniseen tallennustilaan saisit nippanappa mahtumaan 3-4 nykypäivän AAA-peliä konsolin verkkokauppapaikalta ostettuna, joten joke’s on you my friend.
Ellet sitten pelaa vain ja ainoastaan kevyitä indietekeleitä, ovat Xbox Onen ja PS4:n sisäiset muistit sananhelinää. 500 gigaa ei nykypäivän kolossaalisia tilasyöppöjä vastaan ole kuin digitaalinen vertaus sanonnalle ”veitsi pyssytappeluun”. Olisiko ratkaisu sitten seuraavassa konsolisukupolvessa änkeä muovien väliin isompaa kovalevyä, vai kenties oppia pakkaamaan pelit paremmin? Viime vuosien kaksi palvotuinta peliä, Super Mario Odyssey sekä Breath Of The Wild, eivät kaikesta massiivisuudestaan ja tilpehööristään huolimatta vie kuin alle parikymmentä gigaa per peli, joten olisiko less is more-ajattelutapa ehkä myös poikaa kaiken maailman 4K-/120fps-hömpötyksen keskellä?
Sitten tietty ne oleellisimmat, eli eksklut. Ne ovat aina olleet olemassa, ja niiden arvoa pitäisi punnita tarkemmin konsolisodissa. Yksi iso syy PS4:n käsittämättömän koviin myynteihin on ollut sen todellinen renesanssi yksinoikeuspelien puolella. Etenkin parin viime vuoden aikana, on tykitys ollut melkoista, ja jos joku porukasta Ghost Of Tsushima, Death Stranding tai Last Of Us 2, ilmestyy vielä vain ja ainoastaan PS4:lle, on siinä taas yksi iso sulka menestyskonsolin inkkarihattuun. Pahoittelut kulttuurin omimisesta.
Microsoft aloitti jo lippaiden täyttämisen E3-messuilla, kun se paljasti pressitilaisuudessaan liudan erittäin kovaa jälkeä viime vuosina tehneitä pelitaloja, jotka olisivat jatkossa yhtiön 2nd party-taloja. Sony on lisännyt panosvyölleen tässä konsolisukupolvessa uusia IP:tä tuomaan lisää eksklulaatua pelivalikoimiinsa, mutta Xboxin puolella näyttää olevan samat suunnitelmat seuraavaa konsolisukupolvea ajatellen.
Toki millään tällä ei ole mitään väliä sillä kuten PBC:n Hazuki_exe on useasti joutunut puoliksi pettyneenä toteamaan; kävi miten kävi, Nintendo voittaa aina.