PBC 430: Pelimestari

Vuoden 2021 viimeinen ihka oikea PBC-jakso on nyt käsillämme.
Tässä jaksossa Norsukampa on palannut Paper Marion juurille ja hakannut Haloa kuin halkoja konsanaan, Cerker on tykitellyt Fight Knigthin housuissa monsuja turpaan sekä Kenaillut pitkin mantuja makeita ja Hazuki vuorostaan oli palannut vuosien taoun jälkeen PSP:n apajille, kertoi totuuksia Metroid Dreadistä ja oli pelannut muutenkin kaikenmoista Gamepass indiekuonaa.
Jaksossa myös käytiin läpi nauhoituspäivänä esityksensä saanut Game Awards 2021 sekä visailtiin Pelimestari -lehden kustannuksella.
Jaksosta tuli oikeasti hyvä joten ota se kuunteluun nyt heti.

01:05:54 Uutiset:
Game Awards 2021 ”pressicast”

01:56:27 Visailu:
Pelimestari visa

03:07:32 Edellinen kahden viikon kysymys:
Kuka suomalainen henkilö pitäisi lisätä Shin Megami Tensei -pelisarjaan demoniksi?

Musiikit:
ICO – Castle in the Mist
Plok! – Title Music
DELTARUNE – Rouxls Kaard Shop Hip Shop
One Step From Eden – Neverending Song: Violette’s Theme
Short Hike – Somewhere In The Woods
Donkey Kong Country 2 Diddy s Kong Quest – Forest Interlude
Crypt of the Necrodancer – The Wight to Remain (4-3)
Chrono Cross – Marbule – Another World
Return All Robots! – Training Montage (8bit Remix)

Kahden viikon kysymys:
Mikä oli vuoden 2021 paras peli?

6 thoughts on “PBC 430: Pelimestari

  1. En laske pelejä, joita en ole vielä pelannut läpi. Tällöin Halo Infinite ja Metroid Dread eivät osallistu valintaan. Neljä tänä vuonna (2021) ilmestynyttä peliä olen tainnut pelata läpi oman pelinläpäisykriteerien puitteissa. Pelit ovat julkaisujärjestyksessään Biomutant, Forza Horizon 5, Pokemon Brilliant Diamond ja Juntonin ensimmäinen peli.

    Biomutantia odotin pitkään ja hartaasti pelin julkaisun venyessä melkoisesti. Odotukset eivät olleet äärettömän korkealla kun tiesin peliä työstävän porukan olevan pieni. Peli yllätti monella tapaa positiivisesti ja olikin kokonaisuudessaan erittäin viihdyttävä kokemus. Pienen pelistudion jälki näkyi monessa paikkaa, mutta Biomutant jää muistoihin rakkaana pienen taistelurotan seikkailuna <3

    Kesä tuli ja meni. Kesän aikana pelailut painottuivat vahvasti World of Warcraftiin ja yksinpelit saivat jäädä. Kun päivät taas rupesivat pimenemään täällä pohjoisessa oli vuoden odotetuimman pelin Forza Horizon 5:n aika. Edellistä Horzaa tuli pelattua todella paljon, joten odotukset olivat korkealla. Peli tarjosi todella isosti ne odotukset mitä sille olin antanut, mutta pelin julkaisussa olleet ongelmat hieman töhrää sitä kuvaa mikä pelistä on jäänyt.

    Pokemon Brilliant Diamond tarttui heräteostoksena käteeni Verkkokaupassa käydessäni. Poksuilla on aina ollut paikka sydämmessäni, joten odotin simppeliä, mutta mukavaa pelikokemusta. Pokemon-pelit ovat vuosien varrella menneet kokoajan helpommaksi. Tarinaa ei juuri tarvitse seurata, koska kartalla lukee aina minne seuraavaksi tulee matkustaa. Taistelut ovat menneet todella helpoiksi muutaman uudistuksen vuoksi ja todellinen haaste tuleekin aina vasta pelin aivan lopussa. Helppoudesta riippumatta läpipeluu oli jälleen kerran kiva kokemus ja 4-vuotias poikanikin pääsi ensimmäistä kertaa tutustumaan Pokemonien maailmaan.

    Vuoden 2021 ehdoton ykkönen on kuitenkin hyvän ystäväni Juntonin tekemä hänen ensimmäinen videopeli. Pelissä liikutaan avoimessa noin yhden kuvaruudun kokoisessa 2D-maailmassa Grönbergin Jarkon näköisellä hahmolla joko kävellen tai juosten. Voi myös hypätä. Hyppääminen onkin todella kannattavaa pelin läpäisyn kannalta, koska pelin läpäisyyn vaaditaan kolmen ruudulla näkyvän oluen kerääminen ja juominen. Oluihin pääseekin käsiksi vain hyppäämällä ylemmälle tasolle, jossa oluet sijaitsevat. Erinomaisen lisämausteen pelin läpäisyyn tuo ajastin, joka käynnistyy kun annat ensimmäisen näppäinkomennon ja pysähtyy kun viimeinen olut on juotu. Suosittelen kokeneena pelin pelaajana ensimmäiseksi komennoksi liikkumista oikealle, jossa lähin olut sijaitsee. Kiitos Junton <3 https://junton.itch.io/my-first-game

  2. tähän on helpo vastata koska tänään vuonna on ilmestynyt vain yksi afrikan tähti peli eli afrikan tähti 70 v juhla painos vaikka siinä onkin rosvot korvattu niin on se silti hieno versio kari manerlan iki vihreästä klassikosta ja taide on pirteää. haluan ottaa myös kannan oton viime aikojen rasismi kohuun kari manerla loi koko perheen iki muistoisen seikkailu pelin eikä mitään rasiti peliä kiitos taas vuodesta podgastaajat

  3. Vuoden 2021 paras peli on tietenkin Resident Evil Village. Ai miksikö? No jos PBC:n simpeille ei riitä Lady Dimitri, niin pelistä löytyy lisää jopa vielä häiriintyneempään makuun. Omankäden oikeutta arvostaville käsikassaraksi Donna Benevienton nuket ja kellarin syvimmissä lietteissä asuvat 4chan-goblinit ihailkoot Salvatore Moreauta, joka vie tohtori paiseen kolmanteen potenssiin.

    Jos mennään pelaajien rakkauselämän ulkopuolelle, niin on pelissä muitakin hyviä puolia. Olen aina pitänyt kenttäsuunnitelusta, jossa ympäristö avautuu pikkuhiljaa ja keskitytään laatuun määrän sijaan. Silloin ympäristöstä tulee paljon merkityksellisempää eikä se jää ohimeneväksi yhden illan tangoksi tai avoimen maailman mitäänsanomattomaksi tilan tuhlaamiseksi. Sanomattakin selvää, että Village hoitaa tämä puolen hyvin. Pelin neljä lordia tarjoavat myös mukavasti vaihtelua ja pelissä käydäänkin läpi lähes kaikki kauhun genret. Vaihtelua on tosin siinä mielessä vähän liikaakin, että nukkekummitussekoilut sekä lopun RE5-sekoilut olisi voinut jättää pois. Toinen sekoilu menee liikaa indieosastolle ja toinen sekoilu liikaa Halo-osastolle. FPS-kuvakulman saisi myös heivata hevon helvettiin, mutta sellaisenaankin Resident Evil Village on erinomainen peli, joka onnistui laittamaan monta rastia oikeisiin ruutuihin.

  4. Valintani heikon pelivuoden vuoden peliksi on Shin Megami Tensei V joka tutustutti meikäläisen uuteen hienoon pelisarjaan ja tarjosi vuoden eeppisimmän seikkailun täynnä vaikeutta ja vaarallisia tilanteita.

  5. Nyt kun kausityöttöm… siis loma alkoi niin voisin taas ehtiä cästeihin hei! Jos nyt sanon, eli käytännössä lupaan, että tulevissa jaksoissa pääsen paikalle niin kerron vastaukseni silloin! Siinä ei ole NK:lla mitään syytä kiukutella!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *