PBC 322: Mistä aita on matalin

Pimenevät illatkaan eivät lannista urhoollisia PBC-sotureita, ja tästä oivana todisteena uusi jakso. Andzerx karkasi editointikellarista pitkästä aikaa ihan ääniaalloille asti, ja juttua ukoilla riitti mm. Shenmuesta, We Happy Few’sta, Overcooked 2:sta, GamesComista sekä kuulijoiden mielestä hirveimmistä kansitaiteista.
Pääaiheosiossa mentiin pelimaailman vuosipäivää juhlistamaan menneeseen.

00:32:25 Uutiset:
GamesCom-mehuilua

00:49:41 
Juhlapäivän juhlistus / PBC kesäuusinta:
Super Mario 64 

6 thoughts on “PBC 322: Mistä aita on matalin

  1. Huh, pienoisen kuuntelupaussin jälkeen tuli ahmittua kolme viimoista jaksoa putkeen ja jotain piti kai niistä kommentoida, mutta kyllä Lionhead-spesiaali ja Mariojakson kierrätys jätti pään niin tyhjäksi että pääsette tällä kertaa pälkähästä.

    Segan katalogista löytyy läjäpäin mahtavia pelisarjoja jotka tarjoavat teknisiä innovaatioita, tiukkaa pelattavuutta ja audiovisuaalista silmänkarkkia, mutta vastaus on aika itsestäänselvä; Panzer Dragoon-sarja tarjoaa edellämainittujen lisäksi sukupolviensa parhaita 3D-shmup toimintaa, sekä vähän japsiropeilua ilman genrensä vammailuja(piikkitukkaa, angstia, jättimiekkoja, ajanhaaskausta, jne).
    Eikä pidä unohtaa sarjan kannettavaa spinoffia, Panzer Dragoon Miniä joka, noh, on sekin lajinsa edustaja.
    Jatkoa/remakeja olisi upeaa saada ison yleisön iloksi, mutta tässä taas painaa se pelko persuuksissa että Sega onnistuu kusemaan koko homman, joten ehkä parempi jäädä sinne kultaisten aikojen muistoihin.

    Huumorivaihtoehto: Sonicit 2000-luvulta.

  2. Vastataan nyt ajankohtaisesti että Streets Of Rage. Hienoa mättöä kaikkien aikojen parhaiden soundtrackien soidessa taustalla. Ei voi valittaa.

  3. Aika vähän on SEGAn klassikoita tullut loppujen lopuksi pelailtua, vaikka musiikit ovatkin tulleet hyvin tutuiksi. Shenmueen ja Yakuzaan tekisi mieli perehtyä enemmän. Sanotaan nyt vaikka Panzer Dra–vitut, JET SET RADIOOOOOOOOO! Helvetin hyvät musiikit, ajaton ja tyylikäs ulkoasu, värikäs maailma ja hahmot (no, ensimmäisessä pelissä ainakin)… Kaikki vain toimii. Kummankin pelin kontrolleja moititaan usein, mutta se gameplayn sulavuus on loppupeleissä vain ja ainoastaan pelaajasta kiinni. Jos osaat pitää vauhdin yllä etkä kompastele rappusiin ja kaiteisiin, menee hahmo yleensä juuri niin nopeasti eteenpäin kuin haluatkin. Kameran tönkköydestä olen tosin samaa mieltä. Jet Set Radiolle jatkoa, kiitos.

  4. Eipä voi vaikeampaa kysymystä heittää. Vähän sama kuin kysyisi että mikä sukupuolitauti on kaikkein mieluisin. Virtua Fighter oli hyvää kamaa kolmosen ja nelosen aikoihin joten vastataan se.

  5. Ecco The Dolphin oli kiva ja mielenkiintoinen sarja jonkalaisia näkyy tänäkin päivänä tosi vähän. Uutta delffiinipeliä kehiin siis Sega!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *