Keitä ne on ne eSportsin sankarit?

Elektroninen urheilu on noussut lähes räjähdysmäisellä tavalla valtavirtaan viime vuosien aikana. Nykyisin ei mene viikonloppuakaan ilman jossain päin planeettaa järjestettävistä suurista turnauksista joita liimautuu näyttöpäätteiden ääreen seuraamaan suorien livestriimien kautta miljoonia katsojia. Myös media on ottanut lajin valvovien siipiensä alle ja täällä härmässäkin isot päivittäisjulkaisut omistavat erittäinkin kattavia aihealueita eSports-uutisoinnille. Alituiseen saadaan lukea ties mistä vast’ikään perustetusta joukkueesta, organisaatiomuutoksista, turnausvoittajista, turnauskävijöistä ja kaikesta maan ja taivaan välillä mikä tähän muoti-ilmiöön liittyy. Outoa kyllä, ei kuitenkaan ihan kaikesta…

Yleisimmät eSports-uutisoinnit koskevat isoilta osin pelirykelmää johon kuuluvat CS:GO, Overwatch, Dota 2, Starcraft ja etenkin täällä kotimaassa myös EA:n urheilupelit (ei Madden mutta arvaatte varmaan mitkä kaksi?). Uutiskynnys ylittyy jopa keskisuurten turnauksien jämäsijoituksista tai viikko sitten perustetun joukkueen yhden jäsenen vaihtumisesta (ilman draamaa) joka on varmasti omiaan täyttämään uutisfeediä mutta samalla kun näitä jokapäiväisiä uutisia tulee luettavaksi oikealta ja vasemmalta, jäävät jostain syystä useimmat uroteot ilman mitään mainintaa vaikka genre on käytännössä sama, joskaan ei mitään mistä saisi kuusinumeroisia summia menestymällä hyvin.

Speedrunnaus, eli selkokielellä videopelien mahdollisimman nopeasti läpipeluu tai ennakkoon määritellyn tavoitetason suorittaminen, on ollut olemassa oleva asia jo vuosia ennen kuin ekaa Quake-turnausta pelattiin muutaman sadan dollarin rahapalkinnoista jossain jenkkiläisen koulun liikuntasalissa. Tämä pelaamisen muoto vaatii pelaajalta ihan yhtä suurta omistautumista ja harjoittelua kuin mikä tahansa muukin eSports-laji. Vaikka speedrunnaaminen perustuu nopeuteen, on sen harjoittelu ja hiominen äärimmäisen paljon pelaajalta aikaa kuluttavaa puuhaa. Kun parin tunnin nopeusennätyksesi karkaa siinä puolentoista tunnin kohdilla tehdyn minimaalisen kämmin takia, on ratkaisu yleensä samalla sekunnilla lähtöruutuun palaaminen ja taas on edessä vähintäänkin parin tunnin savotta. Speedrunnaaminen on myös olympialajiksi itseään vakavasti tyrkyttävän (onnea vaan yritykseen) lähisukulaisensa vastakohta mitä tulee pelattaviin peleihin. Speedrunnaaminen onnistuu käytännössä millä pelillä tahansa riippumatta genrestä, alustasta tai jopa pelin objektiivisesta laadusta. Tämän vuoksi speedrunien seuraaminen on myös äärimmäisen monipuolista kun joka viikonloppu ei tarvitse katsoa niitä samoja CS:GO:n kenttiä tai Overwatch-mappeja.

Speedrunnaamisen saralla ei ehkä järjestetä miljoonapalkintoja pelaajille tarjoavia suurturnauksia mutta lajin parissa tehdään jotain huomattavasti tärkeämpää. Hyväntekeväisyys on yksi speedrunnaamistapahtumien keskeisimmistä asioista ja tunnetuimmat tapahtumat speedrunnaamisen saralta ovat isolle yleisölle kaksi kertaa vuodessa järjestettävät Games Done Quick-tapahtumat joissa on tämän vuosikymmenen puolella kerätty miljoonia dollareita erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin. Myös pienempiä hyväntekeväisyysmaratoneja järjestetään vähintäänkin yhtä usein isoja eSports-tapahtumiakin ja jopa yksittäiset speedrunnerit järjestävät aika ajoin hyväntekeväisyysstriimejä.

Asiaan kuuluu totta kai myös se keskinäisten bragging rightsien hommaaminen ja maailmanennätykset ja tämä on asia joka jää valitettavan usein kotimaisessa elektronisen urheilun uutisoinnissa huomaamatta.

Suomalaiset ovat jo vuosien ajan tähdittäneet suosituimpien speedrun-pelien maailman kärkijoukkoja vailla sen isompaa mainintaa kotimaisessa mediassa ja tämä on todella sääli kun tätä tosiseikkaa peilataan nimenomaan em. isojen medioiden uutisointityyliin jossa Romaniassa pelatun kutsuturnauksen kahdeksas sija saa aikaan jo otsikot haastatteluineen ja arkistokuvineen. Hatunnoston arvoinen juttu totta kai mutta miksi ei myös näitä ”toisenlaisia e-urheilijoita” huomioida yhtä lailla?

Viime vuoden yksi suurimmista pelinimikkeistä oli ehdottomasti Nintendon tuorein megahitti Super Mario Odyssey. Marion tasoloikinnat ovat olleet speedrun-piirien lempilapsia alalajin syntypäivistä asti ja sittemmin myös putkimiehen 3D-loikinnat ovat luonnollisesti päässeet osaksi speedrunnaajien päivittäistä arkea. Odysseyn maailmanlaajuiset läpipeluuajat alkoivat muodostua interwebsin tilastointeihin jo pari päivää pelin virallisen julkaisun jälkeen ja pitkään meillä suomalaisilla oli peräti kaksi edustajaa Super Mario Odysseyn kolmen nopeimman läpipeluuajan joukossa. Twitch-nimiä Vallu111 ja Samura1man tottelevat herrasmiehet kylmästä pohjoisesta vuorottelivat maailmanennätysajoillaan ja saivat jopa speedrunnauspiireissä isoja rahoja tienaavien megatähtien huomion ja kehut osakseen ja jopa yksi planeetan merkittävimmistä pelimedioista, Kotaku, käytti kyseisten tekijöiden pelikuvaa Super Mario Odysseyn speedrunnaamiseen liittyvissä artikkeleissaan. Samalla miesten omassa kotimaassa edes pelimediat eivät pahemmin asiaa noteeranneet.

Jos Samura1manin ja Vallu111:n noteeraaminen jäi isoilta (peli)medioilta huomaamatta niin vielä oudompaa on kotimaisen kärkitubettaja ZoneVD:n totaalinen esports-aiheisten uutisten mappi-Ö:ssä pitäminen. Odyssey oli viime syksyn puhutuimpia pelinimikkeitä mutta myös vanhempien pelien saralla on tästä pienestä maasta löytynyt ylpeydenaiheita ja tämä monitalenttinen tubettaja on siitä malliesimerkki. Mies otti tehtäväkseen napata maailmanennätys miehen lapsuudenviihdykkeestä, NES:n toisesta Flinstones-pelistä, ja kovalla treenillä sekä periksiantamattomalla asenteella unelmasta tuli kuin tulikin totta ja mikä parasta, homma dokumentoitiin hyvinkin näkyvästi kuten yllä oleva video todistaa. Siltikään ei pelimedioita tuntunut kiinnostavan eikä myöskään laajalevikkeisempiä isoja tahoja vaikka tarina on mitä hienoin esimerkki siitä minkälaisia tunteita pelit voivat parhaimmillaan pelaajilleen tarjota kun niistä osaa nauttia oikein.

On ymmärrettävää että eSports-uutisoinnissa eniten klikkejä keräävät varmasti nämä kansansuosikin asemaan kohonneet pelit ja niihin liittyvä uutisointi mutta sopisiko speedrunnerien urotekoihin liittyvä uutisointi sitten niin pahitteeksi siellä joukossa? Jos ei speedrunnaamiseen liittyvät huippusuoritteet riitä ylittämään uutiskynnystä niin ainakin valtavirrassa, ja miksi ei ihan pelimediassakin, pitäisi monipuolistaa elektronisen urheilun uutisointiaan. Kiva juttu hei että tehdään skuuppia siitä kun Team Gögäntti (nimi muutettu) sijoittui Botswana CS Open-tapahtumassa sijalle 13 tai ikävä kuulla että Team ColdPizza erotti taas yhden jäsenistään (jonka nimeä ei muistaneet tai tienneet edes lajin vannoutuneimmat seuraajat) samaan aikaan kun suomalaispelaaja pääsi kahdeksan parhaan joukkoon maailman toiseksi suurimmassa tappelupeliturnauksessa pelissä joka nyt ei vaan sattunut olemaan mikään salonkikelpoinen eSports-nimi.

One thought on “Keitä ne on ne eSportsin sankarit?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *