PBC 267: Miehet vailla rakkautta

Yhdysvaltojen itsenäisyysjuhlista selvittyään on Rottenilla uusi nousu käynnissä samaan aikaan kun Mika pyrkii vielä keräilemään palasiaan kaikkien Persona 5:een käytettyjen tuntien jälkeen. Hommaa pitää kasassa Andzerx joka pitää miehet ruodussa keskustelemalla uusio-Crashin nyansseista sekä mehustelemalla mahdollisia tulevia uusipainoksia vanhoista pelikonsoleista.

00:38:13 Uutiset:
Osa kuluttajista varjelee Switchiään erikoisilla patenteilla
League of Legends-kehittäjä Riot syyttää Brexitiä hintojensa noususta
Activision avoin uusille Crash-peleille

00:49:30 Viikon pääaihe:
Mini-konsoli unelmat

01:26:35 Edellisen viikon kysymys:
Mitä peliä ei olisi koskaan saanut julkaista?

Musiikit:
Crash Bandicoot N. Sane Trilogy – Road To Nowhere / The High Road
Final Fantasy XIII – Battle Theme
Banjo-Kazooie – Treasure Trove Cove
One Piece Pirate Warriors 2 – Get The New World
Super Mario 3D World – Sunshine Seaside
Bayonetta 2 – Tomorrow is mine
Sonic Mania – Studiopolis Zone 1
South Park: The Stick of Truth – Ending

Viikon kysymys:
Mistä konsolista haluaisit Mini painoksen ja mitä toivoisit sen pitävän sisällään?

9 vastausta artikkeliin ”PBC 267: Miehet vailla rakkautta

  1. Hakalan n64 listaan lisäisin vielä ainakin Donkey Kong 64:n. Kyseessä on loistava 3D-tasoloikka, jonka rinnalla Mario 64 vaikuttaa hyvin riisutulta ja yksinkertaiselta. Toki DK tuli kolme vuotta myöhemmin. Harmikseni laitteella ei luultavasti nähdä kumpakaan Banjo-peliä, joista ainakin jälkinmäinen peittoaa mielestäni molemmat yllämainitut joka osa alueella. Banjo Tooie kuuluu helposti minun top3 peliin ever.
    Hakala myös ehdotti Pokemon Stadium 2:sta. Tämä ei kuitenkaan toimisi kovinkaan hyvin, sillä Stadiumeissahan oli idea että pelaaja voisi tuoda omat pokemoninsa Game boy -kasetilta peliin transfer packin avulla.
    Mario Partyistä taas parempi vaihtoehto olisi ehdottomasti kakkonen, koska tässä Nipan jätkät oli ilmeisesti tajunneet kuinka paskan tatin olivat ohjaimeen tehneet ja poistaneet pelistä kaikki ykkösessä olleet tatin pyöritys minipelit, jotka raiskasivat sen alta aikayksikön.
    Muita maininan arvoisia 64 pelejä olisi mielestäni Yoshi’s Story, Bomberman 64 sekä Diddy Kong Racing, jos kaipaa lisää karttipelejä. (Tämäkin mielestäni parempi kuin esikuvansa)

    Ja nyt pääsinkin sopivalla aasinsillala aiheeseen, josta olen halunnut jakaa ajatukseni jo jokin aikaa, eli Diddy Kong Racingiin. Ajattelin tässä nimittäin että jospa RetroStudiosin uusi peli tulisi olemaan DKR.
    Muutama perustelu.
    1) Jokunen vuosi sitten Nintendo trademarkasi jotain DKR nimimerkkejä tai vastaavaa
    2)Retrolla on kokemusta sekä Donkey Kongeista että Mario kartista.
    3) Nintendo ei myöskään paljastanut tätä E3:ssa koska Mario Kart Deluxe on kohtuu tuore peli ja tämä saattaisi viedä myyntejä siltä.
    Olisi kiva kuulla muiden ajatuksia tästä.

  2. Se tunne kun et edes katso mihin jaksoon laitat kommenttia aiheesta…
    Noh, kopiopasta auttaa aina:

    Mini-konsoliksi haluaisin Sega Saturnin sekä Dreamcastin. Molemmat konsolit ovat jääneet itseltäni suurimmilta osin kokemata ja molemmilta konsoleilta löytyy todella paljon aliarvostettuja hittejä jotka varmasti saisivat ihmiset ostamaan kyseisen konsolin mini-painoksen.
    Ei haittaisi vaikka konsoleista tehtäisiin ns. slim-versio eli pienempikokoinen mutta silti täysverinen Segan pelikonsoli, jolla voisi pelata ihan konsolin omia levyjä.

  3. Game Boy/Color/Advance Classic Mini kuulostaa ajatuksena erittäin houkuttelevalta. Vaikka VC-tarjonta 3DS:llä on suht hyvä, on tuo julkaisutahti aikalailla hiipunut vaikka loistavaa pelattavaa olisi vielä tuon tiiliskiven katalogissa.

    Mega Drive ansaitisisi myös kunnon Classic Mini käsittelyn, ja siis todellakin paino tuolla sanalle kunnon; Segan menestynein kone ansaitsee paljon parempaa mitä nuo At the Gamesin sysipaskat rimpulat kompostikuvanlaadulla.

    Tuohon keskusteluun pelisarjan eri osien määrän sisällyttämisessä konsoli x miniin, esim. otetaanko Turokeista vain eka osa, vai Crasheista vain kakkososa, voisin oman pointtini heittää. Olisi kyllä hyvä sisällyttää mainittujen tapaisten sarjojen kaikki pelaamisen arvoiset osat, tai täys trilogiat sillä näitä pelatessa pystyy vähän vertailemaan pelien kehitystä vähän eri kantilta, kuin vain laittamalla sen parhaimman maineen intervepsissä omaavan osan pelattavaksi.
    Sinänsä ihan validi pointti ettei valtavirtaa välttämättä kiinnosta kuin ne suosituimmat myyntimenestykset, mutta voisin veikata että valtaosa näistä Classic Mini-konsoleista päätyy kuitenkin harrastajille(pl. trokarien varastot) jotka ovat aiheesta vähän enempi kiinnostuneita.

  4. Hakalan tähdittämät jaksot on aina sen verran iso merkkitapaus että laitetaanpa pienen tauon jälkeen vastausta kysymykseen (pari viime jaksoa olleet sen verran skeidaa että eipä niiden kysymyksiinkään ole halunnut vastata).

    Vastaan viikon kysymykseen että vittuun poikittain kaikki nostalgiahörhöjen lakanat märäksi saavat retroemulointikonsolit. Lataat tietokoneelle emulaattorin ja pelaat niitä takavuosien ”loistavia” räpellyksiä ja se on siinä. Ei tarvitse itkeä pitkin nettiä miten Nintendo käyttää hyväksi tyhmää ja heikkoa mieltä ja kehtaa pyytää rahaa paskalelusta josta kuitenkin maksat sokeasti sen mitä Nintendo siitä on valmis pyytämään.

  5. Aikalailla nuo Nintsikan mini konsolit on ainoita jotka kiinnostaa tai kannattaa tehdä. Onhan Segakin tehnyt jo saman tyyppisiä settejä ennenkin mutta niiden mainostus ei todellakaan ole ollut samaa luokkaa tai esim. myyntierät. Niin kuin Hakala jo sanoin mitä pidemmälle konsolisukupolvia mennään sitä isompia pelit on ja sitä enemmän koneet tarvitsee muistia joka taas tuo hintaa. Onko siinä sitten järkeä jos joskus tulee Ps1 mini ja siinä on vain se 5-10 peliä ja hinta on silti sama kuin näissä SNES ja NES mineissä? Olisihan se ihan kivaa jos näitä tulisi ja tavallaan kulttuuri tekokin, koska kuka nyt esim muistaa mikä oli Dreamcast tai tuliko sille muita pelejä kun Shenmuet? Silti en näe että kukaan muu konsoli valmistaja tulee tekemään samaa. Eikä voi kun hattua nostaa jos Nintendo vielä tekee sen N64 minin jossa on 20 peliä ja hinta silti pysyy siellä 100-150 luokassa.

  6. Olipas mukavasti vanhoja tuttuja ääniä jaksossa mukana. Vulpesia kehiin sitten seuraavaksi eikö vain?

    Olen sitä mieltä että Sega voisi sivistää meitä kaikkia Saturnin miniversioinnilla. Ei tarvitse edes kahtakymmentä peliä vaan ihan kymmenenkin tämän unohdetun konsolim valikoimasta riittäisi.

  7. Viime joulu 2016. Veljentyttö repii auki punaista lahjapaperiin käärittyä joululahjaansa, jonka sisällöstä hän on vielä autuaan tietämätön. Seuraan tapahtumaa suurella tarkkaavaisuudella, samalla jännittäen luultavasti enemmän kuin tuo tyttö itse. Kääreistä paljastuu Sega Mega Drive Classic konsoli, sisältäen 2 langatonta ohjainta ja 80 enemmän tai vähemmän legendaarista peliä. Samalla kun tyttö hypähtelee ilmaan ja juhlii lahjaansa riemuiten, huokaisen helpotuksesta. Ostamani lahja on osoittautunut saajalleen mieluisaksi.
    Tyttö vaatii päästä pelaamaan lahjaansa. Autan häntä kytkemällä koneen mummolan televisioon kiinni, samalla kertoen historiaa siitä kuinka minä ja hänen isänsä olivat jo vuosia sitten saaneet juuri samanlaisen lahjan kuin hän. Kerron hänelle Sonicista, Streets of Ragesta, Toejam&Earlista, Outrunista ja monista muista meidät hurmanneista peleistä joita koneella saimme kokea. Mutta nyt… Nyt on tytön aika itse kokea nuo mahtavat ja riemukkaat hetket Segan parissa. Ensimmäiseksi peliksi valitaan tietysti Sonic. Kyynel melkein vierähtää poskelle ajatuksesta siitä kuinka nyt saan vierestä todistaa kummilapseni tutustuvan ensikertaa johonkin niinkin hienoon ja ikimuistoiseen seikkailuun kuin Sonic 1. Vielä aloitusruudusta peli päälle ja nautinto voi alkaa…
    …Mutta sitten tapahtuu jotain odottamatonta. Kestää noin 10 sekunttia tajuta että kaikki ei ole ihan niin kuin pitäisi. Kuva on sotkuista kuin pohjaan palanut joulupuuro, langattomat ohjaimet eivät ota signaalia ja jos jollain ihmeellä sattuvat ottamaankin, niin input lagi on niin jäätävää että uusi vuosikin on kerennyt vaihtua ennen sitä liikettä ruudussa. Kaiken kruunaa ämyreistä kajahtava raastava piipitys joka kuullostaa jotakuinkin samalta kuin että itäblokin halpishuora piereskelisi jouluaamun krapulassa puhki poljetulla rectaalillaan ilmaa megafoniin.
    Viikon kysymykseen vastaan että kokonaan uusittu Sega Mega Drive Mini vois olla ihan kiva.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.