VGMOTY 2016

00000423_08Tähän aikaan vuodesta peliaiheiset tahot julkaisevat serverit ja painokoneet höyryten omia GOTY- ja Top-listojaan vuoden parhaista pelimaailman asioista. PBC:n kyhäilemän ja ihan kotimaan hallituksessa asti kohua herättäneen GOTY-listauksen voit lukea by the way täältä ja vertailla sitä vaikka muiden kotimaisten GOTY-listauksien kanssa.

Ultimaattisten totuuksien jakaminen jatkuu yhä näin uuden kalenterivuodenkin puolella sillä nyt on vuorossa allekirjoittaneen yksi suosikkiaiheista mitä peleihin ja pelaamiseen tulee; pelimusiikki. Pelimusiikki, oli se sitten lisensoitua tai originaalia, on itselleni yksi pelin lopullisen laadun kulmakivistä ja se on omissa kirjoissani lähes yhtä korkealla laatuprioriteeteissa kuin vaikka kontrollit tai graafiset asiatkin. Hyvä pelimusiikki jää mieleen myös keskinkertaisista peleistä ja useasti onkin vuosien aikana käynyt siten että jonkun tyystin unohduksiin vaipuneen pelin muistaa pelkästään sen soundtrackista. Vuonna 2016 saatiin korvakäytäviämme hellimään jälleen kerran lukuisia mahtavia pelisoundtrackeja ja tässä listaan teille rakkaat lukijat ja kuulijat niistä ne kuuntelemisen arvoiset. Ennen kuin raotatte lompakkojanne niin suosittelen kuitenkin lukemaan myös soundtrackien kylkeen kirjoitetut tekstit sillä loistava pelisoundtrack ei vielä takaa loistavaa ja ostamisen arvoista peliä.

Oxenfree (Xbox One, PS4, PC)
– Säveltäjä: scntfc

Jokainen pelejä pelannut tietää varmasti Raren legendaarisen hovisäveltäjä David Wisen ja tämän loistavat työnäytteet SNES:n loisteliaan Donkey Kong Country-trilogian parissa. Jos et tiedä mistä puhutaan niin ole hyvä poistu nurkkaan häpeämään ja googlaamaan. David Wisen legendaarinen tatsi on hyvinkin tunnistettavissa ja tietokonemuusikko scntfc:n luoma soundtrack Oxenfree-pelille, on kuin David Wiselle oltaisiin annettu vanha 80-luvun Roland-syntetisaattori käyttöön ja käsketty tekemään soundtrack visuaalisesti taiteellisen suuntaan nojaavaan videopeliin. Kaikki tämä siis positiivisessa mielessä totta kai.

Oxenfreen soundtrack on malliesimerkki siitä miten loistava pelisoundtrack voi saada aikaan kiinnostumisen itse emotuotetta kohtaan. Olin itse ohittanut koko pelin olemassaolon sen ilmestyessä mutta nyt kun vuoden lopulla jotain kautta (Spotify) sain kuunneltavakseni pelin soundtrackin kokonaisuudessaan, olin myyty kuin jätskitötterö helteisenä kesäpäivänä. Oxenfreen soundtrack on ehdottomasti pelivuoden 2016 huippua genressään ja sen loistavuuden johdosta pelin kehittäjät ja kauppapaikka Steam, tulee saamaan rahaa meikäläiseltä kunhan olen tämän blogin ensin saanut kirjoitettua. Toivottavasti peli on edes puoliksi yhtä hyvä kuin soundtrackinsa.

Trials Of The Blood Dragon (PS4, PC, Xbox One)
– Säveltäjä: Power Glove

Kotimaista laatutyötä edustava Trials-sarja alkaa osoittaa hyytymisen merkkejä. Yhden tempun ponin maineella ratsastava sarja pystyy enää uusiutumaan vain visuaalisella puolella ja tästä malliesimerkki on sarjan viimeisin versiointi Trials Of The Blood Dragon joka yhdistää Trials-pelin kehitystiimi Red Lynxin omistavan Ubisoftin toiseen menestyspeliin, Blood Dragoniin. Far Cry 3:n äpärälapsena maailmaan syntynyt Blood Dragon oli 80-luvun tieteistoimintaleffoista inspistä ammentanut FPS-räime joka huokui VHS-aikojen neonväritettyä toimintamachoilua aina soundtrackiansa myöden.

Kesällä 2016 julkaistu Trials Of The Blood Dragon lainaa Blood Dragonin audiovisuaalisen puolen ja vaikka peli alkaakin olla jo niin loppuun kaluttu kuin vain olla ja voi, on sen soundtrack aivan poskettoman kovaa kamaa. Synthwave-piireissä suosiossa uiskenteleva Power Glove-veljesduo on todellakin elementissään tämän pelin ääniraidalla ja soundtrack tekee sen mikä määrittää loistavan pelisoundtrackin eli toimii myös kuunneltuna ilman että pelaa sen aihioksi tehtyä peliä. Nämä kehut eivät kuitenkaan tarkoita sitä etteikö Red Lynx saisi pikkuhiljaa alkaa tekemään jotain muuta pelien saralla. Ainakin voisivat Antti Ilvessuon mukahauskat läpät hiljentää kansainvälisistä pelitapahtumista. Sekin olisi jo suunta parempaan.

Enter The Gungeon (PC, PS4)
Säveltäjä – Doseone

Enter The Gungeon oli itselleni yksi pelivuoden 2016 kovimpia yllättäjiä. Tämä Binding Of Isaacin bullet hell-tyyppiseen SHMUP-räiskintään yhdistävä peli onnistui koukuttamaan allekirjoittaneen pahalla tavalla alkukesästä ja totta kai yksi koukuttamisen syy oli loisteliaasti toteutettu soundtrack joka istuu tähän peliin paremmin kuin lapanen siihen kuuluisaan käteen.

Mukana on niin synkempää melodiaa kuin jumputtavaa teknobiittiäkin ja hommasta välittyy joka nuotilla että taustamusiikkeja oltiin räätälöity peliin säveltäjäguru Doseonen toimesta pitkään ja hartaasti. Etenkin pelin alkutunnarina toimiva nimikkobiisi on yksi päräyttävimpiä (sori Madventures-janarit kopiosuojatun sanan käytöstä) mitä on tullut peleissä vastaan muutamaan vuoteen.

Last Guardian (PS4)
Säveltäjä – Takeshi Furukawa

Mitä ihmettä?! Listalla on vain ns. pienemmän luokan julkaisuja eikä yhtään AAA-nimikettä!!?? Asia vaatii pikaisen korjauksen ja mikäpä olisikaan osuvampaa näin kolmen pääasiassa konejumputusta sisältävän list entryn jälkeen kuin äärimmäisen kaunis orkesterimusiikki yhdestä vuoden visuaalisesti kauneimmista peleistä.

Last Guardiania saatiin odottaa saapuvaksi lähes kymmenen vuotta mutta ainakin soundtrackin osalta odotus oli todellakin sen arvoista. Pelin scoren säveltänyt Takeshi Furukawa ei ehkä omaa pelimaailman laajinta ja tunnetuinta CV:tä mitä tulee pelimusisointiin (Last Guardianin lisäksi mies on ainoastaan työskennellyt yhden pelin parissa joka oli 2010 ilmestynyt Goldeneyen semi-kamala remasteri) mutta uskon vakaasti että Last Guardian tulee antamaan miehelle isoa buustia pelibisneksessä. Miehen kädes… tai siis tahtipuikosta irtoaa erittäin hienoa sinfonista tavaraa joka ei kuitenkaan kompastu orkestraalisovitusten sudenkuoppiin, liialliseen mahtipontisuuteen. Hienolle pelille vieläkin hienompi soundtrack.

Furi (PS4, PC)

Furi ei suinkaan ole Sonic-fanitarinoiden maailmasta ammentava peli eikä se myöskään sisällä Brad Pittiä ohjastamassa panssarivaunua toisessa maailmansodassa. Furi on pelkkiä pomotaisteluita sisältävä hack’n’slashin, SHMUP-räisikinnän ja twin stick-shooterin symbioosi jossa meno on sulavaa kuin Platinumin toimintataideteoksissa konsanaan.

Jos Furi itsessään on monen loistokkaan genren summa, voidaan samaa sanoa myös pelin soundtrackista joka on kuin ”tietäjät tietää”-tyyppien elektroninen taivas. Jos sellaiset nimet kuten Carpenter Brut, Toxic Avenger (musiikkiartisti, ei elokuvasarja) tai vaikka Waveshaper eivät sano mitään niin huoli pois, tämän pelin pelaamisen jälkeen sanovat. Furi saattaa olla vain ”ihan jees”-tason latauspeli mutta sen soundtrack on kaukana ”ihan jees”-tasosta. Sen soundtrack on aivan tautisen kovaa tavaraa ja huhut kertovat että Carpenter Brutin keikoilla jopa saatat kuulla Furin biiseistä useita. Tämä jos mikä on hienoa ja verrattavissa Buck Bumblen tunnusbiisin yltiöpäiseen soittoon 90-luvun lopulla brittiklubeilla.

Pokémon Sun/Moon (3DS)

Loistavan vuoden myyntien ja softwaren laadukkuuden kannalta elänyt 3DS voi olla pienikokoinen konsoli mutta sen uusimman hittipelin Pokémon Sunin/Moonin soundtrack on laadultaan täysin verrannollinen kotikonsolien ja huipputietokoneiden pelien 5.1.äänentoistomahdollisuuksien tykityksien kanssa. Game Freakin ja Pokémon-sarjan hovimuusikot ovat jälleen loihtineet sen tason musiikkiraitoja että ei paremmasta väliä ja kuten Sun/Moon uudistivat Pokémon-sarjaa, voidaan samaa puhua soundtrackista joka tuntuu myös erittäin freesiltä ja ennen kaikkea autenttiselta.

Alola-saariryhmän inspiraationa toiminut Tyynenmeren seutu tarjoaa loistavat kehykset pelin tietyllä tavoin maanläheisemmälle soundtrackille jossa on mukana myös vokaaliosuuksia ensimmäistä kertaa sarjan pääpeliketjun historiassa. Kaiken kaikkiaan loistavaa kamaa yhtä loistavassa pelissä ja kyllä, on ne Elite Four- ja Champion-themet tälläkin kertaa aivan helvetin hyviä.

Siinä tosiaan vuoden parhaimmistoa omin korvin kuultuna ja totta kai kyseessä on kuitenkin vain jäävuoren terävin huippu joten takuuvarmasti 2016 sisälsi vielä satoja muitakin rautaisia pelisoundtrackeja joita ei tässä mainittu. Kotiläksyksi kaikille lukeneille voinkin sanoa että pelailkaa uusiksi niitä viime vuoden aikana ilmestyneitä pelejä ja löytäkää sieltä niitä helmiä. Ottakaa selvää näiden helmien takana olevista säveltäjistä ja heidän työhistoriastaan ja voin taata että löydätte takuulla uusia näkökulmia vanhoihin suosikkipeleihinne tai mikä parasta, löydätte loistavia pelejä joista ette olleet kuulleetkaan.

Ai niin joo… Final Fantasy XV sisälsi pelin sisäisen radiokanavan joka soitti pelkästään vanhojen Final Fantasy-pelien musiikkia. Tämä olkoot vuoden kulttuuriteko pelimusiikin saralla ja ottakaa muutkin ikivanhat pelisarjat mallia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *