Kymmeniä tuhansia dislikejä enemmän kuin likejä Youtube-klipeissä. Nintendo Directin maailmanlaajuinen trendaaminen somessa ennen omaa Directiäsi. Valtava negatiivinen palauteryöppy netin keskustelufoorumeilla.
Sonyn oma State Of Play -lähetys tuli, näki ja ei voittanut.
Viime kesästä asti, ovat Sonyn kulisseissa tekemät ratkaisut olleet enemmän tai vähemmän outoja. Cross-play -farssissa meni aivan liian kauan jotta se saatiin korjattua, pelipuolella on pelattu todellista presidenttipeliä ukkojen vaihdellessa pestejä ja titteleitä kuin teinit lätkäkortteja 90-luvulla konsanaan. Firma jättäytyi pois kahdesta kalenterivuoden suurimmasta esittelytilaisuudestaan (E3 ja Playstationille pyhitetty PSX-tapahtuma) ja Nintendon matkimiset menivät täysin vihkoon Playstation Minin ja nyt tämän viimeisimmän State Of Play -katastrofin myötä. Oliko jälkimmäinen kuitenkaan Sonyn syytä?
Sonyn ihkaoma Direct-kopio oli rytmitykseltään lähempänä Nintendon Mini Directejä, perinteisen Direct-lähetyksen sijaan. Vaikka joillekin suurta tyydytystä ja iloa tuo nähdä jokin yhtiön pukumiehistöstä esittelemässä pelejä tahattoman koomisen tönköin vitsein sekä esiintymistyylein, on Mini Directien ”no bullshit” -tason tykitys ehdottomasti tehokkain ja eniten huumaa herättävä ratkaisu. Pelikuva on kuitenkin näiden lähetysten toiseksi isoin koukku. Se isoin koukku ja sen missaaminen, on mitä isoimmalla todennäköisyydellä se isoin syy miksi State Of Play -lähetys on saanut niinkin paljon ulostetta niskaansa.
Vaikka tahti ja rytmitys olisivat kuinka loistavia tahansa, on se aivan turhaa jos sisältö ei yksinkertaisesti kiinnosta. Tämä oli isossa kuvassa State Of Playn isoin kompastuskivi. Pisteet toki Sonylle siitä että jo usean vuoden ajan lukuisissa presentaatioissa ja esittelyvideoissa nähdyt Death Stranding, Ghost Of Tsushima tai vaikka The Last Of Us 2, eivät olleet viemässä ruutuaikaa uusilta julkistuksilta. Jälkikäteen ajateltuna kuitenkin joku näistä kolmesta Sonyn odotetuimmasta meganimikkeestä, olisi voinut tehdä kummia tämän lähetyksen suosiolle, sillä nyt eivät nämä uudet julkistukset olleet ihan sitä mitä Nintendo on omissa Directeissään tarjonnut.
State Of Playn tarjonta keskittyi pääasiassa PSVR-peleihin ja isoimmat AAA-nimikkeet olivat 3rd party -tuotteita (ja jo vuosia unohduksen kuilussa jo ennen julkaisuaan kitunut Days Gone), joista ei nyt käytännössä nähty mitään sellaista mistä pitäisi innostua siten että voisi nostaa hypejunan ykkösluokkaan ostetun lipun State Of Play -lähetyksen syyksi. PSVR on jo kauan ollut Sonylle sen oma Vitan korvike, mitä tulee markkinointiin ja PR-puoleen. Se on kahdessa ja puolessa vuodessa myynyt maailmanlaajuisesti alle 5 miljoonaa kappaletta, mikä Sonyn tekohymyllä kirjoitetuista myyntilukutiedotteista huolimatta, on melkoinen pettymys, kun otetaan huomioon 90 miljoonan konsolin laitekanta ja kaikki isot markkinointipuheet pelaamisen tulevaisuudesta. Sonyn ennätyksellisen hiljaisen alkuvuoden jälkeen moni varmasti toivoi isompia uutuusjulkistuksia, mutta kun nämä julkistukset olivat VR-tauhkaa, on ymmärrettävää että moni taho ei kauhean innoissaan ollut.
Nyt kun Sony on avannut pelin hieman alavireisesti, onkin toivottavaa että he eivät katso negatiivista palauteryöppyä sillä silmällä, että koko homman formaatti pitää vetää uusiksi ja tuoda kehiin vaikka viime vuoden E3:lta tutut roundtable-keskustelut jotka enemmänkin hajoittivat aivosoluja kuin loivat hypeä. Formaatti on kohdillaan, nyt vaan pitää keskittyä siihen sisältöön. Tässä teille pieni muistilista Sonyn päättäjät:
Tarjoa julkistuksia jotka eivät ole PSVR-pelejä, koska noh… PSVR
Luo katsojille uskoa siitä että joka lähetyksessä on ainakin yksi megaluokan julkistus
Minimoi 3rd partyjen AAA-touhut, elleivät sitten ole isoja ekskluja
Älä esittele kovinkaan kauaa pelejä, joiden julkkari on tiedossa noin kuukauden päähän
Luo meemejä ja muista että itselle saa nauraa
Seuraavaa State Of Playta odotellessa. Tästä on suunta vain ja ainoastaan ylös.
