Mikä sitten on Zelda-klooni? Zelda-kloonin määrittäminen on hitusen hankalaa sillä pelisarja on neljän olemassaolovuosikymmenensä (terkut äidinkielenopettajalle!) aikana onnistunut suoriutumaan mm. vaikeasta hypystä kaksiulotteisuudesta kolmiukotteisuuteen. Yhteisiä tekijöitä Zelda-klooneille on kuitenkin muutama:
1. Yksin (tai NPC-sidekickin kanssa) koettu seikkailu
Zelda-pelisarja sisältää myös muutaman osan jossa painotus on moninpelissä mutta ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan? Sarjan pääprotagonisti Link seikkailemassa suuressa tyhjähkössä pelimaailmassa tavoitteenaan päihittää ylivoimaiselta tuntuva vastustaja. NPC:t tai muut interaktioon kannustavat pienemmät hubit ovat pelimaailmassa minimissä ja tunnelmaa luodaan enemmänkin teemoiltaan vaihtelevilla pelialueilla jossa voit parin tunnin sisään samoilla kuumilla aavikoilla siirtyen aina kylmän jäätikön kautta vehreiden metsien varjoon. Mukana saattaa olla sivuhahmo joka ei kuitenkaan usein edes näy ruudulla pelitilanteessa vaan antaa enemmänkin narratiivia välianimaatioissa tai tekstikuplan kautta käytävissä rupatteluissa.
Tämä osa-alue on enemmänkin 3D-Zeldojen heiniä kuin kaksiulotteisten. Pelialueen keskiö näytetään kartalla ja tästä keskiöstä on pääsy eri pelialueille. Pelaajan pitää kuitenkin ensin suoriutua pelissä pidemmälle ennen kuin pääsee tutustumaan kaukaa horisontissa siintäviin pelialueisiin. Tuleva uusi Zelda-peli tulee ennakkotietojen mukaann rikkomaan tätä kaavaa mutta se on silti jo pinttynyt pelaajien takaraivoon sellaisella tavalla, että se tulee jatkossakin muistuttamaan Zelda-peleistä.
Ehkä se selkein Zelda-elementti on pelin aikana kerrytettävä inventaario (tai kyvyt) jonka avulla pelaaja etenee pelialueille jonne ei aiemmin ollut minkäänlaista pääsyä. Yleensä pelin ”dungeonit” tai muut vastaavat vihollispesäkkeet kätkevät sisäänsä nämä esineet.
Okami (PS2, Wii, PS3)
Platinum Studiosin edeltäjän, Clover Studion, rakastetuin tekele ja aiheesta. Okami on eeppinen tarina nousevan auringon maan mytologiasta ja sen hahmoista yhdistettynä loistavaan pelilliseen innovaatioon ja ulkoasuun joka saa kuolaamaan ruudun edessä. Okamia tituleerataan useassa lähteessä parhaaksi Zelda-peliksi joka ei kuitenkaan ole Zelda-peli ja kaukana ei kyllä nämä lausahdukset ole sillä myyttisen Amaterasu-suden ja tämän kirppumaisen apurin Issunin seikkailu läpi Nipponin, on rakenteineen ja Wind Wakeria muistuttavine ulkoasuineen kuin suoraan Nintendon suunnittelupöydältä napattu. Pelin isoimman jujun, aseena käytetyn jumalallisen pensselin, käyttöä kannattaa suosia eniten Wiillä ja PS3:lla Move-kapuloiden (kuka muistaa?) kera jolloin pelikokemus on ehdottomasti autenttisin.
Jos olet kyllästynyt Zelda-pelien satukirjamaisuuteen ja graafisen väkivallan puutteeseen mutta haluat silti lisää Zelda-pelien fiilistä, on Darksiders kuin tehty sinua varten. Ilmestyskirjan neljään ratsumieheen tarinansa nitova peli ei ole aivan niin suora Zelda-kopio kuin aiemmin mainittu Okami vaan se sisältää teemoja myös mm. God Of War-peleistä. Siinä eteneminen on kuitenkin kuin suoraan Nintendon mahtisarjasta napattua kun pelaajan ohjastama War keräilee etenemiseen tarvittavia kykyjä ja esineitä päästäkseen pelissä loppuratkaisua kohti. Peli sai myös jatko-osan jossa Zeldoista tuttu tutkiskelu ja seikkailu sai vielä hieman enemmän aikaa valokeilassa.
Myös 2D-Zeldat ovat saaneet osansa kopioinnista ja vaikka pelisarja oli siirtynyt kotikonsoleilla kolmiulotteiseen aikaan jo yli kymmenen vuotta aiemmin, ilmestyi niinkin myöhään kuin vuonna 2009 peli joka ammentaisi inspiraationsa Zelda-sarjan kaksiulotteisista vuosista. Nykypäivänä Bravely-japsiropesarjastaan tuttu Silicon Studio hämmästytti pelaavaa kansaa julkaisemalla keskellä kuuminta FPS-räiskintöjen aikaa värikkään palikkagrafiikkaa hyödyntävän pelin joka olisi täynnä viittauksia vanhoihin Zelda-peleihin. 3D Dot Game Heroes on erinomainen Zelda-klooni joka edusti jo vuonna 2009 sitä graafista ja pelillistä tyylisuuntaa johon nykypäivän indietuotannot tähtäävät.
90-luvun alun konsolisodat Segan ja Nintendon välillä olivat tosiaan pikkulasten nukkeleikkejä nykypäivän netti-itkuihin verrattaessa. Kun Nintendon ja SNES:n nimeen vannoneet konsolisoturit leijuivat koulujen ja tarhojen (ehkä myös työpaikkojen?) pihoilla pelikokemuksistaan, olivat Mega Driven ja Segan puolella taistelleet ”Segaistit” suu mutrulla. Vuonna 1994 kuitenkin viimeksi mainitut saivat myös vihdoin laadullisesti lähelle pääsevää Zelda-pelattavaa kun Soleil ilmestyi tälle mustalle blast processingin tehostamalle laitteelle. Soleil oli häpeilemätön Zelda-klooni joka kuitenkin onnistui roolissaan erinomaisesti ja vaikka sitä ei tänä päivänä muistellakaan samanlaisella kaiholla kuin SNES:n ikonista Zelda-seikkailua, on se silti genressään (Zelda-klooni) erinomainen tapaus ja jokaisen Mega Drive-omistajan pakkohankinta… tai pakko-omistus koska peliä ei varmaan uutena enää kauppojen hyllyiltä löydy.
Beyond Good & Evil (PS2, Xbox, PC, Gamecube, PS3, Xbox 360)
Yksi kaikkien aikojen kulttiklassikoista on myös yllättävän uskollinen Zelda-klooni vaikka sitä ei yhden läpipeluukerran jälkeen ihan heti uskoisi. Peli kuitenkin sisältää hubikeskiön josta pelaaja seurueineen jatkaa matkaansa pelin eri kolkkiin josta mukaan tarttuu uusia kykyjä ja esineitä. Lisäksi jos olet allekirjoittaneen kaltainen säälittävä surkimus joka pelaa tämän hienon pelin läpi vähintään kerran vuodessa Ubisoftilta jatko-osaa joka ilta rukoillen, olet varmaan huomannut myös että pelin päähahmo Jade kantaa aseena käyttämäänsä sauvaa samalla lailla kuin Link kantaa miekkaansa, puhumattakaan siitä tosiseikasta että Jade on rodultaan ”Hillyan” joka sattuu varmaan ihan vahingossa liippaamaan läheltä erään Nintendon vihreänuttuisen sankarin perimää? Suokaa nyt anteeksi kun menen taas itkemään sen jatko-osan perään…