Kuten blogin otsikosta jo näitte, on maailman vaikutusvaltaisimmassa asemassa nykyään mies nimeltä Donald Trump.

Tässä olisi ikimuistoisimmat post-apokalyptiset dystopiat pelimaailmoista.

Fallout-pelien maailma

Fallout-pelit rinnastettiin pelisarjan alussa vielä Mad Max-elokuvien vastaaviin mutta tarkemmalla tarkastelulla voidaan todeta että ainoa yhdistävä tekijä näille kahdelle universumille on ydinsodan jäljet ja autiomaat. Falloutin tuhoutunut maailma on kaikesta synkkyydestään huolimatta täynnä huumoria ja komiikkaa johon retrofuturistinen alkuasetelma antaa loistavat puitteet. Pelisarjan vielä hyvinvoivassa maailmassa 50-lukulainen postikorttiunelma oli korkeimmillaan ja siihen oltiin saatu yhdistettyä hienosti hieman tieteiselementtejä robotiikan ja oikeaa elämää kehittyneemmän teknologian myötä. Tämä kaikki kun yhdistetään vuosisatojen aikana niin fyysisesti kuin henkisellä puolellakin rappioituneeseen yhteiskuntanäkymään, saadaan aikaan yksi kiehtovimmista pelimaailmoista.

Falloutien maailmat ovat läpi vuosien olleet aina kuin Walking Dead-sarjan yhteiskuntarakenne konsanaan. Maailma on ränsistynyt ja täysin toivoton ja kun jossain näkyy vanhaa maailmaa muistuttava paratiisinomainen keidas, voit olla varma että siellä ei ole kaikki kohdillaan. Henkilökohtaisesti en koskaan unohda Fallout New Vegasin parissa koettuja hetkiä jossa katselin pelimaailman toiselta puolen pimeydessä neonvalojen loisteessa kylpevää pelin nimikkokaupunkia joka oli samalla muisto pelimaailman hahmoille siitä millaisessa maailmassa nämä elivät ennen kaiken tuhoutumista, ollen samalla paikka jossa kaikki pelin ja pelimaailman nykyhetken pahuudet saavat/saisivat alkunsa. Fiiliksen vahvuutta lisäsi peliä pelatessa se että kaupungin tosiaan näki lähes aina horisonttiin katsomalla ja se tuntui koko ajan tavoitteelta jonka halusi saavuttaa, tietäen että siitä ei seuraa loppupeleissä mitään hyvää. Juurikin tämänkaltaisten tuntemuksien herättäminen pelaajassa kertoo erinomaisesti toteutetusta pelimaailmasta ja siinä jos missä Fallout-sarja loistaa, synkästä tulevaisuudenvisiosta huolimatta.

Chrono Trigger – 2300 A.D.

Chrono Trigger on yksi allekirjoittaneen suosikkipelejä kautta aikain ja toisin kuin eräänkin suurvallan valitsemisessa, tässä tapauksessa myös massat ovat kanssani samaa mieltä. Pelistä voisi luetella hyviä puolia vaikka vuorokauden putkeen mutta tähän listaukseen poimittava loistavuus on pelin tyyli esittää pelin keskeisin asia, aikamatkailu, myös pelin tapahtumapaikoissa. Peli alkaa ja käytännössä tapahtuu 1000 vuotta ajanlaskun jälkeen jolloin pelimaailma on tuttuun ysärin JRPG-tyyliin täynnä vehreitä metsiä, keskiaikaisia kyliä, pimeitä luolastoja ja erilaisia fantasiaelementtejä. Pelin overworldin asemaa toimittava kartta pysyy valtaosin muuttumattomana vaikka Chrono kavereineen matkustaisi ajassa sitten 65 miljoonan vuoden päähän menneeseen dinosaurusten aikakauteen tai noin tuhannen vuoden päähän oman ajanjaksonsa tulevaisuuteen jossa maailma tuhoutuu pahan megahirviö Lavosin toimesta. Miten mykän japsiropesankarin maailmanpelastuspoppoo sai sitten selville mitä maailmalle on tapahtunut 1999 vuotta ajanlaskun jälkeen? No tietty menemällä vielä pidemmälle tulevaisuuteen jossa meno ei suuren tuhon jälkeen ollut kovinkaan ruusuista.

Lavosin kyykkyyn kolmesataa vuotta sitten pistämä maailma on erittäin synkkä ja täynnä epätoivoa. Ihmiskunta on yhä apaattisessa olotilassa ja kun pelaaja astuu ulos overworldin puolelle maan alla sijaitsevista yhdyskunnista, on näky yhtä lohduton. Ne kaupungit jotka vielä pelin aikaisemmissa vaiheissa olivat täynnä iloa ja elämää (jopa siis dinosaurusten aikakaudella), ovat muuttuneet pimeiksi vuosisatoja käyttämättömänä tomuuntuneiksi laboratorioiksi. Fiilis oli melkoinen kun aikoinaan pelissä näytettiin arkistoidun videotallenteen muodossa mitä maailmalle oli tapahtunut ja tunnetila vain voimistui pelin edetessä kun pelaajalle alkoi selvitä miten maailman tuhonnut megamonsteri-Lavos oli alun alkujaan maailmaan syntynyt ja saanut voimansa. En tässä paljasta asiasta enempää sillä on jokaisen videopelejä pelaavan yleissivistykseen kuuluva asia pelata tämä peli läpi ja kokea tämä ehkä kaikkien aikojen videopelitarina, kuin myös sen äärimmäisen lohduton näkymä tulevaisuudesta.

Metro-pelien maailma

Et lukenut otsaketta väärin. Kyseessä ei siis ole Metroid-pelit vaan nimenomaan kirjasarjaan perustuvien Metro-pelien (Metro 2033 sekä jatko-osa Metro: Last Light) parivaljakko joka täydentyy ensi vuonna kolmannella pelillä. Metro 2033:n tapahtumat sijoittuvat pelin otsikossakin mainittuun vuosilukuun ja tarkemmin ottaen Moskovaan (Donald Trumpin hyvän kaverin, Vladimir Putinin, johtaman maan pääkaupunki) joka on ottanut erittäin kovaa hittiä ydinsodassa jonka johdosta ihmiskunta elelee kirjaimellisesti maan alla. Taivasalla eläminen ei tule kuuloonkaan sillä ilmakehä on radioaktiivisuudesta johtuen hieman hankalat puitteet elämiselle tarjoava, eivätkä maan kamaralla päivystävät mutanttihirviötkään ainakaan normaaleja arkirutiineita helpottaisi. Pelien yleinen teema on selviytyminen ja todellisen pahuuden selvittäminen. Ihmiskunta roikkuu harvenevissa oljenkorsissa ja täynnä vaaroja kuhisevalta maan tasalta saisi edes vähän apua päivittäiseen selviytymiseen. Homma ei ole helppoa viemäriyhteiskunnissakaan sillä vaaroina siellä on tungettelevat örkkimönkiäiset sekä valtaa itselleen kieroilulla ja väkivallalla tavoittelevat lajikumppanit homo sapiens-heimosta.

Metro-pelien (ja kirjojen) dystopia on tässä tekstissä aiemmin mainittujen pelien linjasta hieman poikkeava siinä mielessä että se voisi käydä toteen ihan oikeassakin elämässä. Ehkä ne pelisarjan groteskeimmat hirviöt eivät olisi ihan noin paljoa pinterestin kovimpien fantasiapiirtäjien kynistä irroitettuja mörköjä, mutta karut elinolot ja ihmiskunnan selkärangan rappeutuminen olisivat varmasti mahdollisen ydintuhon sattuessa erittäinkin ajankohtaisia asioita. En sano että Metro-peleistä (ja kirjoista) kannattaisi ottaa oppia jos sattuisi käymään niin että Tronald Dump (nimi muutettu) alkaisi riehumaan salkkunsa kanssa, mutta sen verran hyviä selvitymisvinkkejä niistä saa irti että suosittelen tutustumaan. Etenkin nyt kun ensi vuonna on tulossa kolmas osa tähän kehuttuun FPS-sarjaan.

Siinä oli hieman synkkiä tulevaisuudennäkymiä. Ironista sinänsä että nämä kaikki synkimmät visiot, ovat osa aikamme parhaita videopelejä. Miten tämä kaikki sitten liittyy Yhdysvaltojen uuteen hallitsijaan? Toivottavasti emme koskaan saa selville…