Zelda-sarja on yksi pelimaailman arvostetuimpia pelisarjoja ja vaikka kyseisen tuotenimikkeen alle tehdyt pelit eivät edustakaan tasoloikkaa, ovat pelisarjan pelien miljööt jokaisessa pelissä noudattaneet tasoloikkapelien teemamuottia. On vehreitä metsiä, laavavirtojen täyttämiä tulivuoria ja totta kai lumisia jäätiköitä. Twilight Princess ei tee tässä tapauksessa poikkeusta ja samalla tämä jollain oudolla tavalla aliarvostettu timantti sisältää yhden Zelda-pelien parhaista ja persoonallisimmista lumimaisemista, joka on vieläpä harvinaisen taidokkaasti nivottu yhteen pelin juonikuvioiden kanssa.
Matka itse Snowpeak Ruinsille käy Snowpeakin kautta taattuun ysärityyliin eli lumilautaillen (ensimmäinen kerta Zelda-peleissä by the way) ja kun pelaaja vihdoin dumppaa luontoäidin tarvikkeista rakennetun luomuburtoninsa, aukeaa eteen ylväs näky suuresta kartanosta jossa juonen kannalta tärkeät lumimies Yeto ja tämän viehättävä vaimo, luminainen Yeta, asustelevat. Yeta on muutaman päivän potenut hieman huonoa oloa joka korjaantuu vain kurpitsakeitolla jonka ainesosia pelaajan pitää etsiskellä ympäri ämpäri tätä suurta kartanoa ja viimeistään ensimmäiset avaimet arkuista löydettyään, ymmärtää pelaaja että kyseessähän on perinteinen Zelda-dungeon mutta ovelasti naamioitu sellainen. Jos eivät vielä Zelda-dungeoneille tyypilliset lukitut ovet, löydetyt kompassit ja kartat sekä arkuista löydetyt avaimet paljasta paikkaa dungeoniksi, pelin vaikeimmat viholliset tekevät sen varmasti. Kukin meistä elää tyylillään mutta lumimiespariskunnan puolesta ei ainakaan puhu se fakta että huusholli on täynnä Freezardeja, Wolvoseja ynnä muita saatanallisen vaikeita vihollisia jotka antavat varmasti pelaajalle… wait for it… kylmää kyytiä.
Huomisessa joulukalenterin luukussa ei sitten paljoa säästellä kun kehiin hyppää yksi maailman tunnetuimmista supersankareista. Mistä pelistä ja mistä lumiaiheisesta kentästä on kyse? Se selviää huomenna samalla Bat-kanavalla, tähän samaan Bat-aikaan.