Oddworld: New ’n’ Tasty

On kulunut jo lähes 20 vuotta siitä kun ensimmäisen kerran ohjastin Delphine Softwaren peleistä tutuilla kontrolleilla hintelää Abe-oliota ensimmäisen Playstationin jo legendan asemaan nousseen Demo One-levykkeen Abe’s Oddysee-pelin demossa. Synkkää fiktiividystopiaa täynnä ollut demo kertoi alkuanimaatiossaan jo juonen punaisen langan; Mudokon-lajin edustaja Abe on orjatyössä suuressa tehtaassa joka monopoliasemallaan kyykyttää maailmaa. Yhtenä päivänä epäonnisen kömpelö sankarimme kuulee sivukorvalla yhtiön pamppujen pahoista suunnitelmista jonka jälkeen Abelle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin paeta ja luoda oma kohtalonsa sekä samalla auttaa samanlaiseen uuteen alkuun myös orjuutetut lajitoverinsa. Tämä pätkä tarinaa tuli nähtyä useaan sataan kertaan sillä demo näytti pelistä tämän alkupätkän lisäksi vain sen kuuluisan jäävuoren huipun. Valmis peli itsessään on yksi julkaisualustansa klassikkoja ja rakastetuimpia teoksia. Miksi Abea ei sitten nähdä jatkuvasti pelilehtien kansissa ja maskottilistauksien kärjessä?

Aben ja koko Oddworld-universumin takana on Lorne Lanningin perustama Oddworld Inhabitants. Kalifornialaislähtöinen firma on käytännössä kehittänyt luomuksiensa ympärille kokonaisen universumin parhaaseen LucasArts-tyyliin. Oddworld on kerännyt vuosien aikana paljon uskollisia faneja ja etenkin yhtiö on kerännyt kiitosta siitä että se tekee ajatuksella ja rakkaudella jokaisen projektinsa. Oddworld-pelejä olisi voinut raudan ollessa kuuminta, ilmestyä jokaisessa mahdollisessa julkaisuvälissä mutta perfektionistina tunnettu Lanning valvoi laatua sen verran tarkasti että kahdeksassa vuodessa pelaajat saivat ilokseen ”vain” neljä Oddworld-aiheista peliä. Tämän jälkeen Lanning turhautui isojen julkaisijoiden toimintaan ja sulki pelistudion aikeissaan luoda Oddworld-universumista Star Wars-tyylinen viihdeimperiumi. Pelaajien onneksi mies on visioineen ja ideoineen palannut kartalle ja brittiläisen Just Add Water-pelitalon kanssa tuotetut uusintaversiot kahdesta viimeisimmästä Oddworld-pelistä saavat nyt seurakseen rakastetun alkuperäistarinan aivan uusissa vaatteissa Oddworld New’n’Tastyn myötä.

Abe Escape

Oddworld New’n’Tasty on siis remake vuonna 1997 imestyneestä Abe’s Oddysee-pelistä ja toisin kuin aiemmat Just Add Waterin Oddworld-teräväpiirtopäivitykset, on tämä peli täysi tuunaus alkuperäiseen nähden. Grafiikkamoottori on päivitetty nykypäivän standardeihin, audiopuoli on kokenut melkoisen mullistuksen ja jopa muutamaa pelillistä seikkaa ollaan muutettu. Yleensä vastaavanlaiset tempaukset tekevät hallaa pelille (terkkuja Twin Snakesille!) mutta New’n’Tastyn kohdalla uudistukset ovat suurimmaksi osin onnistuneita. Eivät täysin mutta suurimmaksi osin.

Ensimmäinen asia joka totta kai osuu pelaajan silmään on pelin ulkoasu joka varmasti saa niin Oddworld-noviisit, kuin sarjan pitkäaikaiset fanitkin tavoittelemaan aurinkolasejaan. Grafiikka on erittäin sulavaa ja ruutu on täynnä pieniä maailmaa elävöittäviä detaljeja ja etenkin pelin myöhemmissä vaiheissa nähtävät luontomaisemat ovat silkkaa silmäseksiä. Graafinen ilme voi kuitenkin olla Abe’s Oddyseen parissa kasvaneille ehkä jopa liian räikeä ja kirkas. Ainakin itselleni etenkin pelin alkupuoliskon tehdasaslueet ovat piirtyneet silmiin erittäin synkkinä ja paskaisina nurkkina joka ajoi lähestulkoon pelaajan katsomaan pois ruudulta. New’n’Tastyn näkemys vastaavista alueista on hieman liian ”puhdas” jotta se tavoittaisi alkuperäisen pelin fiiliksen mutta tämä ei tietenkään haittaa jos alkuperäisteos ei ole niin tuttu ja rakas kuin allekirjoittaneelle. Pelin kameramekaniikkaa on viilattu.ajan henkeen sopivammaksi. Kun vuonna 1997 edettiin käytännössä ruudulta ruudulle, rullailee näin armon vuonna 2014 kamera sulavalla liikkeellä pelitapahtumien keskipisteessä. Tämä tuo peliin tietyllä tapaa lisähaastetta kun vaihtuvilla ruuduilla ei voi tehdä enää pieniä kurkistuksia alueeseen ja samalla myös poistaa sitä progressiivisen etenemisen tunnetta joka alkuperäisessä oli.


Myös pelin audiopuoli ansaitsee kiitosta. Foley-ryhmä on toden teolla saanut tehdä pelin parissa töitä sillä lähes kaikki mitä ruudulla tapahtuu, saa aikaan omanlaisensa äänen aina Aben kävelyn aikaansaamista läpsyttelyistä pahojen vihollisten murahteluihin ja aseiden ääniin. Audiopuolellakin on toki puristinen kääntöpuolensa. Jälleen kerran Abe’s Oddysee-veteraani voi hieman älähtää siitä kuinka tietyllä tapaa meluisa peli on originaalin hiljaiseen ja ambienssimaiseen tunnelmaan verrattaessa. Jälleen kerran, uusia pelaajia tämä ei haittaa mutta meitä kymmeniä kertoja alkuperäiset pelit läpäisseitä voi tämä huolellisesti tehty osa-alue olla negatiivinen muutos.

Abe Lincoln

Pelimekaniikka on New’n’Tastyn osalta pysynyt aika lailla samana alkuperäiseen nähden. Aben tehtävänä on yhä pelastaa lajitovereitaan (joita on tällä kertaa liki kolminkertainen määrä alkuperäisosaan verrattuna) ratkomalla erilaisia puzzleja ja käyttämällä pelin sisäistä keskustelutoimintoa. Puzzle-aspekti tulee pelissä siitä että pelastettavat lajitoverit ovat yleensä paikoissa josta niiden pois houkutteleminen vaatii hieman aivojumppaa. Abella voi olla vieressään vipu joka pysäyttää etenemisen estävän leikkurin liikkeen mutta samalla kun vipua vetää, aukeaa myös pelastettavan kaverin alla oleva lattialuukku. Tilanteet ratkeavat yleensä pienellä jutustelulla ja Aben sulavaan supliikkiin kuuluu legendaarisen pierun lisäksi myös hyödylliset ”Hello”- ja ”Follow me”-komennot. Parannuksena alkuperäisestä, seuraamiskäskyn voi tällä kertaa antaa myös isommalle poppoolle joka ehkäisee sen rasittavan eksyneen lampaan etsimistä aiemmilta alueilta kun luulit jo pelastaneesi kaikki alueella olevat Mudokonit.



Aben fyysinen preesens on kaikkea muuta paitsi soveltuva myllyille joten pelistä löytyvät viholliset päihitetään usein viekkaudella ja pienellä mietiskelyllä. Aiemmin mainitsemani vivut ja niiden aikaansaamat reaktiot pelimaailman esteisiin, ovat oiva apu myös vihollisia lopetettaessa. Heität hämäykseksi kiven lattialuukun päälle ja kun asiaa tutkimaan mennyt vihulainen astuu kiven viereen, vetäisy vivusta ja hupsistakeikkaa. Toi hymyn kymmenvuotiaan arvostelijan huulille vuonna 1997 ja toi hymyn myös kolmeakymmentä lähestyvän arvostelijan suupieliin vuoden 2014 kesällä. Abe pystyy myös telepaattisilla kyvyillään ottamaan myös heikoimpia vihollisia haltuunsa ja jos tilanne vaatii hieman järeämpiä otteita tai soluttautumista niin ei muuta kuin vihu kontrolleihin ja menoksi. Kaikki tämä on tuttua veteraaneille ja uusille pelaajille se tarjoaa mielenkiintoisella tavalla raikkaan lähestymistavan nykypelien pelaamiseen verrattaessa. Tällaista ”äksöniä” soisi ihan isommankin skaalan peleissä toteuttavan eikä vain niitä kuuluisia headshotteja ja stealth-tappoja.

Bón Abetit

Onko New’n’Tasty sitten nimensä veroinen paketti? Kuten arvostelutekstissä tuli useaan otteeseen mainittua, saattavat uudistukset olla sarjan, ja etenkin tämän nimenomaisen pelin, veteraaneille hieman luotaantyöntäviä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että nämä uudistukset olisivat huonosti tehtyjä joten niistä ei voi todellakaan rokottaa lopullisia pisteitä annettaessa. Peli tarjoaa Abe-veteraaneille nostalgisen aikamatkan menneeseen nykypäivän mausteilla ja uusille tulokkaille se on erittäin laadukkaasti sekä isolla sydämellä tehty latauspeli. Sen korkea hinta voi olla pienimuotoinen vedenjakaja mutta jos parikymppiä lähentelevän hintalapun takana on laadukas ja mukavasti haastetta tarjoava latauspeli niin miksipä ei. On sitä kalliimmallakin huonompia pelejä nähty myytävän…


Miksi hankkia: Jos olet Oddworld-pelien ja hieman tavanomaisesta poikkeavien seikkailupelien suuri ystävä. Lisäksi tämän hienon ja kekseliään pelitalon tulevaisuus on riippuvainen pelin menestyksestä.

Miksi ei hankkia: Jos olet juuri pelannut alkuperäisen version läpi, ei tämä pelin hinta-/laatusuhde ole aivan synkassa.

–Norsukampa