PBC PARAS – The Legend of Zelda

12903973_10205848621085238_1908436657_o

PBC:n uutuussarja PARAS on tällä kertaa vaikean kysymyksen äärellä. The Legend of Zelda-sarja on yksi pelimaailman arvostetuimpia tuotenimikkeitä ja brändin useat pelit nauttivat ylistystä niin pelimedian kuin pelaajienkin toimesta. Helpotetaan hieman ihmisten tehtävää kertomalla kaikille että mikä onkaan se… paras Zelda-peli.

Andzerxin valinta parhaaksi Zelda-peliksi

The Legend of Zelda-pelisarjalla on varmasti paljon nostalgista arvoa ja muistojen täyteisiä elämyksiä pitkäaikaisille faneille. Minulle sarja on tullut tutuksi vasta 2010-luvun aikana, kiitos Nintendon julkaisemien 3D- ja HD-remasterointien sekä Nintendon laitteiden digikauppapaikoille ilmestyneiden uudelleenjulkaisujen ansiosta. Viime vuoden keväänä päätinkin pienentää sivistysaukkoani pelisarjaa kohtaan pelaamalla kaikki konsolille julkaistut Zeldat Ocarina of Timesta eteenpäin (pl. Four Sword Adventures). Projektin vetäminen oli hieno kokemus, sillä rakastuin täysin pelisarjaan. Syy siihen miksi pidän erityisen paljon tästä pelisarjasta, on se että pelaaja joutuu ihan itse oivaltamaan asioita, eikä peli pidä pelaajaa nykypelien tapaan koko ajan kädestä kiinni ja neuvo miten pitäisi toimia seuraavaksi. Seikkailun fiilistä nostattavat pelimaailmasta löydettävät piilotetut salaisuudet ja niiden paljastaminen luolastoista poimittujen esineiden avulla. Sarjassa on myös paljon ikimuistoisia hahmoja ja pomovastuksia, joiden nimet pystyn nopeasti tunnistamaan ihan näin ulkomuistista. Tulevaisuudessa minun olisi tarkoitus tutustua pelisarjan alkutaipaleisiin ja käsikonsolijulkaisuihin, mutta tällä hetkellä katseeni on keskittynyt tulevaan Wii U Zeldaan.

Mikä on siis minun suosikkini Zelda-sarjan peleistä? Tämä ei ole erityisen vaikea kysymys itselleni, joten vastaan täydellä varmuudella The Legend of Zelda: Majora’s Mask 3D. En ole koskaan pelannut Nintendo 64:n alkuperäistä Majora’s Maskia, mutta viime vuonna julkaistu Nintendo 3DS:n remake-versio ajaa asiansa paremmin kuin hyvin. Kulttimaineen saavuttanut Majora’s Mask eroa muista pelisarjan osista keskittymällä pääasiallisesti sivutehtävien määrään ja niiden ympärille pyöriviin hahmoihin. Ocarina of Timen sivutehtävät tuntuivat todella ontoilta ja niiden määräkin oli hyvin minimaalinen verrattuna Majora’s Maskiin. Tarinakin on astetta synkempi ja se on mukavan erilainen verrattuna perinteisiin prinsessa Zeldan pelastusretkiin. Kolmeen päivään keskittyvät tapahtumat ja näiden kolmen vuorokauden välinen aikamatkustus kuulosti alkuun todella painostavalta idealta, mutta tämä kuitenkin toimii yllättävän hyvin ja samojen asioiden toistaminen ei ala missään vaiheessa puuduttamaan. Hahmotkin suhtautuvat tulevaan maailmanloppuun kukin omalla tavallaan ja tämän takia peli onnistu luomaan todella uniikkia tunnelmaa. Luolastoja on tällä kertaa tutkittavana vain neljä, mutta niiden toteutus on sen verran ensiluokkalaista, että niiden vähäinen määrä ei jää erityisesti harmittamaan. Naamioiden avulla tapahtuvat muodonmuutokset lisäävät eri hahmoille ominaisia pelimekaniikkoja, mikä erottaa pelin entisestään muista pelisarjan osista. Majora’s Mask on minun suosikkini, koska se rikkoo perinteistä Zelda-kaavaa ja ottaa täysin erilaisen suunnan tarinan ja pelattavuuden osalta. Hitto kun alkoi taas tekemään mieli pelata tätä peliä…

Kulttiklassikko vailla vertaa

Kulttiklassikko vailla vertaa

Oselotin valinta parhaaksi Zelda-peliksi

The Legend of Zelda ei ehkä enää ole se kaikista rakkain pelisarja minulle mutta se oli todellakin ensimmäinen sarja josta innostuin niin että sotkin pienet housuni lapsosena… eipä siitä sitten enempää. Sarja omaa monta loistokasta osaa jotka eivät ole vain sarjansa vaan genrejensä parhaita tuotoksia, valinta on siis hyvin vaikea.

A Link to the Past ja Link’s Awakening ovat 2D-seikkailua parhaimmillaan ja samalla myös julkaisualustojensa parhaat pelit. Majora’s Maskin tunnelma ja maailma ovat synkkyydessään sarjan loistavinta ja Gamecubelle alunperin nähty Wind Waker on ehkäpä upein videopeli ikinä mutta voittajaksi minun on pakko valita Ocarina of Time.

Peli laittoi anukseni lepattamaan kuin orava konsanaan päästyäni peliin käsiksi. Huikea juoni, hahmot, luolastot ja maailma. Kauttaaltaan täydellinen paketti! N64:n kauniin rosoiset grafiikat eivät vie nykypäivänäkään hohtoa pois tältä mestariteokselta.

Legendan alku

Legendan alku

Norsukamman valinta parhaaksi Zelda-peliksi

Nostan Zelda-sarjan hyvin korkealle henkilökohtaisessa pelisarjarankingissani. Mega Man-sarja on luonnollisesti se kaikista kovin mutta Zeldat kamppailevat Street Fighterien kanssa siitä kakkossijasta. Näillä sanoilla luulisi olevan vaikeaa valita se kaikkien aikojen paras Zelda-peli mutta loppupeleissä valinta on helppo. Kaikkien aikojen paras Zelda-sarjan peli on samalla myös kaikkien aikojen paras videopeli ja niille jotka ovat joko alle kuusivuotiaita tai eläneet elämäänsä ikkunattomassa ja sähköttömässä kellarissa viimeiset kaksikymmentä vuotta, kerrottakoot että se on Ocarina Of Time.

Ocarina Of Time oli alkuperäisen julkaisunsa aikoihin (1998) videopeli joka ei tehnyt mitään väärin. Sen audiovisuaalinen anti oli parasta mitä videopeleissä oltiin konsolipuolella ikipäivänä nähty ja sen pelattavuus oli ennennäkemättömän hiottua. Z-targeting oli innovaatio jota ilman videopelit voisivat olla hyvinkin erilaisia mitä ne nykypäivänä ovat ja myös graafisella puolella nähtiin asioita jotka ovat sittemmin jääneet pelialan standardeiksi. Tarina ja hahmot olivat ikimuistoisia ja mikä parasta, se suuren ja eeppisen seikkailun tunne oli läsnä juuri niin vahvana kuin loistavalta videopeliltä voi olettaa.

Kelataan aikaa eteenpäin 18 vuotta ja voidaan todeta että peli on edelleen täyttä timanttia. Siinä on tietenkin joitain pieni lapsuksia joita peliala on esitellyt vasta vuosia Ocarina Of Timen alkuperäisen julkaisun jälkeen mutta se tekee silti asioita paremmin kuin 90% nykypäivän videopeleistä. Ajaton klassikko joka ei kuulu vain pelien yleissivistykseen vaan ihan viihdemedian must do-listalle.

Suuren klassikon äärellä

Suuren klassikon äärellä

Drifun valinta parhaaksi Zelda-peliksi

Tuttavuuteni Legend of Zelda -sarjan kanssa ei ole parhaimmasta tai laajimmasta päästä. Olen pelannut läpi vain DS:lle ilmestyneen Phantom Hourglassin ja Twilight Princessin Wii-version. Näiden lisäksi aikaa on tullut vietettyä Ocarina of Timen 3DS-käännöksen sekä Wind Waker HD:n parissa, mutta parhaimmat tunnit on ehdottomasti vierähtänyt Skyward Swordin kanssa. Pastellisävyinen ulkoasu hivelee silmiä ja ensi kertaa Zelda-sarjassa esiintyvä orkestroitu soundtrack on hunajaa korville. Eniten pelissä pidin kuitenkin sen liikkeentunnistusta hyödyntävästä taistelusta. Muiden Zelda-pelien taistelu on ollut omaan makuuni hieman liian monotonista, mutta erittäin tarkan liikkeentunnistuksen vuoksi Skyward Swordissa taistelussa on tunnelma katossa. Skyward Swordin grafiikka, soundtrack sekä taistelu on sen tason triforce, että muut Zelda-pelit eivät sen tasolle yllä. Vielä kun sen joskus jaksaisi pelata läpi…

Loistavuutta videopelimuodossa

Loistavuutta videopelimuodossa

Hazukin valinta parhaaksi Zelda-peliksi

Nyt tulee todellinen kohupaljastus. Lapsuudessani en omannut mitään erityistä viehtymystä The Legend of Zelda-pelisarjaa kohtaan. Toki olin ensimmäistä Zeldaa muutamaan otteeseen hieman testaillut ystävieni luona mutta silloisista enintään viidentoista minuutin sessioista ei jäänyt muuta mieleen kuin pelin muista aikalaisista erottava vapaasti tutkittava pelimaailma. Super Nintendon Link to the Past-peliinkin tutustuin lähinnä silloisessa Nintendo-lehdessä olleista manga-sarjakuvista ja itse peliin pääsin ensimmäistä kertaa käsiksi vasta 2000-luvun alkupuolella emulaattorin voimin.

Ensimmäinen ”oikea” Zelda-kokemukseni tulikin vasta Nintendo 64:n aikoina kun löysin The Legend of Zelda – Ocarina of time-pelin Anttilan hyllyltä ja vieläpä tarjoushintaan (199 markkaa). En ollut itse erityisen innoissani pelistä mutta koska olin antanut ystäväni hypeilyn puhua itseni ympäri, päätin ottaa riskin ja voi veljet kyllä kannatti. Peli käynnistyi mitä kauneimman melodian säestämänä ja eteeni avautui yksinkertainen mutta kaunis aikamatkustusta sisältävä kasvutarina pienestä pojasta nimeltä Link.

Hyrulen maailma aukesi eteeni kuin elävä satukirja ja olin täysin sanaton. Olin suorastaan ihan mykistynyt. Vielä tänä päivänäkin okariinalla soitetut hentoja tuutulauluja muistuttavat musiikit saavat rahvaan miehen kaivelemaan roskia silmikulmistaan. Ocarina Of Time edusti kaikkea mikä oli tuolloin uutta ja jännittävää mutta onnistui samalla pitämään kaiken niin simppelinä että ensikertalainenkin kykeni hyppäämään sen matkaan lähes saumattomasti. Ocarina of time on vain yksi niitä pelejä joka vain tuntuu ”toimivan” alusta loppuun.

Ocarina Of Time tarjosi erittäin suuria tunnetiloja jo vuonna 1998 ja se onnistuu säväyttämään vielä 18 vuoden jälkeenkin. Siinä oli niin paljon kaikkea mikä olisi voinut mennä aivan täysin päin seiniä mutta jotenkin ihmeessä Nintendo sai vain taivuteltua kaikki palikat juuri oikeille paikoilleen. Ei sitä turhaan monissa paikoissa sanota kaikkien aikojen parhaimmaksi videopeliksi.

Aikamme suurin seikkailu

Aikamme suurin seikkailu

Tootsin valinta parhaaksi Zelda-peliksi

Parhaat Zelda-sarjan pelit ovat kolmiulotteisia, ja paras kolmiulotteinen Zelda-sarjan peli on Ocarina of Time. Ocarina of Time ei ole sarjan monipuolisin ja sen pelattavuudessa on useita oikkuja jotka hiottiin myöhemmissä osissa pois, mutta OoT:n täydellisyyttä hipovaa kenttäsuunnittelua ei ikinä saavutettu sarjassa uudestaan, eikä Majora’s Maskia lukuun ottamatta sitä edes yritetty saavuttaa. Dungeonit ovat monipuolisia ja puzzlet niissä sopivan haastavia, tarina pitää mielenkiintoa yllä ja musiikki on mieleenpainuvaa. OoT ei ole täydellinen peli, mutta se saavutti rajallisella teknologialla jotain erityistä jota ei myöhemmin pystytty toistamaan.

Parhaista parhain

Parhaista parhain

Näin on raati jälleen kerran puhunut ja kirkossa voidaankin sitten alkaa kuuluttelemaan Ocarina Of Timen valintaa parhaaksi Zelda-peliksi. Jos valinta ei miellyttänyt niin kerro ihmeessä kommenttikentässä että missä mentiin vikaan ja mikä sarjan peleistä olisi mielestäsi olisi kuulunut ykköspallille?

Parin viikon päästä PBC PARAS kertoo maailmalle 100% faktan siitä mikä onkaan paras peliohjain.

Yksi vastaus artikkeliin ”PBC PARAS – The Legend of Zelda

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.