PBC 288: Jax & Dakster

Joulukuun ensimmäinen PBC-jakso on täynnä joulun taikaa. Puhetta riittää mm. Xenoblade Chronicles 2:sta, Horizon: Zero Dawnista, Jak & Daxter-peleistä, viinakaupan pelimyynneistä, Mega Manista ja Switchin laatuohjaimista.

00:37:45 Uutiset:
Yooka-Layleen Switch-version julkaisupäivä julki… vain vähän myöhässä
Alkosta pian viinan lisäksi myös laatupelattavaa
Capcom lupailee taas liikoja Mega Manin suhteen?

00:54:29 Viikon pääaihe:
Jak & Daxter

01:45:45 Edellisen viikon kysymys:
Mikä on paras Dreamcast peli?

Musiikit:
Mighty Switch Force – Love You Love You Love
Super Mario Odyssey – Shiveria Town
Xenoblade Chronicles 2 – Gormott Province (Day)
ARMS – Temple Ground
Jak & Daxter: The Lost Frontier – Shoot Down Sky Pirates
Aero The Acro-Bat – Outside 1
Wild ARMs 2 – Overworld
Batman: Arkham Origins – End Credits

Viikon kysymys:
Mikä on paras videopeli pelata viinapäissään?

17 vastausta artikkeliin ”PBC 288: Jax & Dakster

  1. ei sitä itse tarvii olla viina päissää koska kun katsoo vulpesin wii ffithaastevideoo youtubesta niin sen jälkeen olo on kuin olisi juonut korin kaljaa ja piste iin päällle kauppias onnistuu myymään videota katsojalle sen alkon valistus pelin joka löytyi metysästä mutta twisti on se kun heität huonon feikki pelin roskan jäljittely koneeseen jota luulit alkon valistusohjelmaksi huomaat että feikkipeli olikin shigeru miamoton nimmaroima super mario odyssey jonka joku hazukin klooni kävi hakemassa e3n alternate todellisuudesta ja heräät painajaisunesta jonka vulpesin video aiheutti

  2. GTA Vice City ja varta vasten se tehtävä jossa pelaajan pitää kännissä kuskata Love Fistin pojat limusiinilla toiselle puolelle saarta. Kohtaa kun pelaa humalassa näyttää normaalisti kieppuva ruutu ihan siltä kuin se olisikin aivan suorassa.

  3. Viinapäissään ihmisen reaktiokyky ei tunnetusti ole aivan tikissä, joten mitään nopeatempoista tai muuten vaan kaoottista videopeliä ei kannata pelata. Tästä syystä suosittelen kaikille kyseisen olotilan saavuttaneille mitä tahansa WarioWare -pelisarjan peliä.

  4. Tähän tuli ekana mieleen vanha kunnon Liero jota tuli kavereiden kans pelattiin. Kakkoseks pääsee Top Spin jota pelatessa kaveri onnistu rikkoo orkkis xbosin ohjaimen ku suuttu.

  5. Mario Kart Double Dashia on yksin ja kavereiden kanssa tullut varmaan eniten päissään pelattua. Väärinhän tuo on kun kännissä ei saisi ajaa.

  6. Tiedän, että lukija saa jonkun sortin slaagin meikäläisen pitkästä ja kiljun hämärtämästä ”viinapelimuistelmosta”, mut mua ei vittu kiinnosta. Imekää sykkivää ja tehkää helevetti työnne!

    Beat em up -genre, on vahvasti ollut läsnä kun sitä on viinapäissään joskus kavereiden kanssa tullut pelailtua ja heiluttua. Siinä vaan on sitä jotain kun esim. Streets of rage 2:ssa mätetään ensin ruudulla turpaan nuikkeja ja nistejä, ja sitten siirrytään luontevasti co-op kumppanin mukilointiin, kun tämä on muka vahingossa tappanut sun hahmos pelistä puuttuvan friendly firen takia.

    Parhaaksi viinapärinä peliksi en kaikesta huolimatta nostaisi ”Raivon kadut kakkosta”, vaan sen tittelin vie eräs toinen (valitettavan unohdettu) mätkintä. Nimittäin Snes:n Pirates of Dark Water. Peli ei itsessään ole parempi kuin vaikka aiemmin mainittu SoR2, mutta se on ainoa pelaamani peli jonka ympärille tuli jopa kehiteltyä oma tehokas juomapelinsä.

    Juomapelin sääntö oli yksinkertainen. Pelissä nimittäin aina vihollisaallon myllyttämisen jälkeen, pelin pääsankarit Ioz ja Ren nostivat jostain syystä nyrkkinssä ilmaan, ikäänkuin vain korostaakseen kuinka helvetin kovia ÄIJJIÄ he oikein olivat. Koska ukkojen tuuletusten takia peli jäätyi aina noin 2s, oli tämä aikaväli erittäin hyvä käyttää alkoholin nauttimiseen tai vaikka uuden kaljan korkkaamiseen. Pirates of the dark waterista syntyi kavereitteni keskuudessa hetkessä klassikko, ja vaikkei sitä ikinä läpi päästykkään (kiitos varmaan kolmosella alkavien promillelukemien), niin kyllä tuon pelin ääreen tulee vieläkin välillä palattua.

  7. Videopeleistä en tiedä hevonvittua, mutta ihan noin muuten paras peli viinalla läträttäessä on, ”Kauriinmetsästäjä” elokuvastakin tuttu, venäläinen ruletti.

  8. Nidhogg miekkailu toimii pienessä pöhnässä kaksinpelinä. Pelissä yksi virhe ei pilaa vielä mitään ja erän voittaminen vaatii tuurin lisäksi useamman onnistumisen putkeen. Näin ollen matseista tulee hyvin kiihkeitä ja nopeatempoisia. Lopputuloksena on yleensä huutonaurua ja helvetinmoista kiroilua. Joskus tämä johtaa siihen, että kaivetaan Bushido Blade hyllystä ja otetaan muutama erä matsia. Hidastempoisena ja strategisena sekä enemmän kerrasta poikki -meiningillä peli tarjoaa hyvää vastakohtaa Nidhoggille.

  9. Kuten jo mainittua niin humalassa ei turhaan kannata päätään vaivata syvällisemmillä pulmilla. Senkun rätkii vaan menemään, johon ylhäältä/isometrisesti kuvatut räiskinnät sopivat oikein passelisti. Loaded, Crusader: No Remorse, ja tietenkin sinivalkoista väriä edustaa Tapan Kaikki-pelisarja.

  10. Sama resepti kuin paskoja suomalaisia pelipodcastejakin kuunnellessa:

    Pullo 80 pinnaista autenttista absinttia ja lantringiksi lasolia

    Sillä paranee peli kuin peli monin verroin paremmaksi.

  11. Nyt on otettu sen verran Jutia poskeen – tietäjät tietää – että alkaa olla sopiva olotila vastaamiseen.

    Paras kännipeli kautta historian on – töttöröö! – Rock Band 2! Ja aivan kuten itse ryypiskelykin, on muovisoittimien rämpyttely parempaa porukalla. Totta kai kaikki alkoi Guitar Herosta ja sen lukuisista jatko-osista, mutta Rock Band 2 – tästä lähtien kavereiden kesken vain RB2 – oli Se Musiikkipeli, jossa soundtrack oli jumalainen – kiitos DLC-biiseille myös – tekniikka kunnossa ja ylipäätään variaatiota ja monimuotoisuutta enemmän kuin tarpeeksi.

    Näistä aineksista – eli RB2:sta, alkoholista ja kavereista, unohtamatta tarpeettoman toistuvaa ajatusviivojen käyttöä – syntyi suht. pitkään jatkunut perinne, joka tunnettiin Tontsan Rock Band -iltamina. (Sori, se kakkonen ei sopinut nimeen mitenkään kivasti.)

    Ja aivan kuten kuningas Litmasen eikun alkoholinkin kanssa, oli… Mmmm, ajatus katkesi. Ai niin joo, ei saa juoda liikaa tai muuten hienomotoriikka ja rytmitaju kärsivät, eikä soittaminen enää suju. Mutta kun estot lähtevät, voidaan eniten taikajuomaa ottaneet laittaa laulamaan, koska jostain syystä suomalainen ei halua laulaa kuin kovassa jurrissa. Sen takia meidän vakiolaulaja olikin skotti. Suomeen toki muuttanut jo varmaan parikymmentä vuotta sitten, ja puhui varsin hyvää suomea. Oli muuten vuonna 2008 häissänikin ihan kilttiin pukeutuneena. Mukava mies. Ei olla nyt pitkään aikaan nähty, kun lasten myötä Rock Band -iltamatkin sit hiljalleen hiipuivat. Täytyis varmaan soitella pitkästä aikaa. Siis tälle skotille. Ja varmaan noita muovisoittimiakin. Tuli kummiskin aikanaan hankittua jopa tuo kiippari eli koskettimet Rock Band 3:a varten, mutta vissiin kerran niitä käytettiin. Gamereactorin silloinen päätoimittaja niitä tykkäs soittaa.

    Jaa mutta oho, lähetys alkaa lähestyä loppuaan ja pissakin meinaa tulla, joten vastaan pip-peli.

  12. Saata na mikä vitun meno, oon runousmatkalla (pyhiin vaellus) bangladeshissa ja ja tällä on oppinut paljon omasta keho. oemme viina päissä pelannee pokeri peli yhdessä ja yksinkin mä sitä niin tiettekste ”happy end”

    joten kylä se paikka ratkasee tämä kysymys pel i ijan saama olla jos on hyvä suku peli niin sit toimiiM!

    -meisseli

  13. Paras humalapeli olis ainaki itelle joku kävelysimulaattori tai joku ei ajattelua vaativa tasoloikkapeli, jota voi omaan tahtiin pelata. Myös hidastempoiset vuoropohjaiset strategiapelit voisi toimia (esim. Fire Emblemit).

  14. Pars bli viin.. vii naa. Viinapäissään on oselotin pip peli. Paras videopeli taas saattaa olla jackboxeista joku mikä sattuu sillä hetkellä olemaan pelailussa kun me sitä pelaillaan. Hyvä tyhäm ja Wiii Naa!

  15. Ny on kyl paha. Sanoisin että kaikista paras kokemus oli ku tuli pelattua World of Warcraftia kavereiden kanssa ja mentiin noin 37 muun henkilön kanssa vetämään raidia (kyseinen raidi oli silläkertaa BWL). Oli kyl kokemus ”pienessä” maistissa kommunikoida muiden kanssa erityisesti ku oli itte tankkina. Eihä siitä loppuviimeks oikein mitää tullu ku reaktiokyky tippuu lähes nollaan, tulee käytettyy vääriä iskuja (tuli vähä aggrottua bosseja off-tankkina) ja puhe muuttuu nauruksi, mutta oli kyllä hauskaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.