PBC 225: Hyvät, pahat ja rumat

Kolmen koplamme esitti tällä kertaa mietteitään digitaalisten pelikauppojen retropelivalikoimasta, plegen laihdutuskampanjan vuodosta sekä tulevien jatko-osien perusmekaniikkoihin kajoamisista. Jaksossa spoilattiin myös tyypilliseen tapaan useita huippunimikkeitä (NMS, life is strange, MGS5) niin henkilökunnan kuin myös kuuntelijoiden taholta joten sori siitä.

01:22:41 Uutiset
Dead Rising 4 doomed
Titanfall 2 sai kylmää kyytiä faneilta
Playstation laihtuu

01:52:15 Viikon pääaihe
Kauppapaikkojen retrotarjonta

02:50:45 Edellisen viikon kysymys
Mikä on paskin Metal Gear-peli?

Musiikit:
Donkey Kong: Barrel Blast – Cranky’s Flight School
Titan Souls – Forest Songs
Metal Slug 5 – Windy Day
Shock Troopers – Ride On
Castlevania: Harmony of Despair – The Lost Portrait
Oceanhorn 2: Knights of the Lost Realm – Title Theme
Wario Land: Shake It! – Bad Manor
The Last Story – Toberu mono (Instrumental)

Viikon kysymys:
Mikä on paras Super Nintendon peli?

PBC 225: Hyvät, pahat ja rumat
Miami Sega Era

 
 
00:00 / 03:16:35
 
1X
 

9 thoughts on “PBC 225: Hyvät, pahat ja rumat

  1. Kuten meitsin nimimerkistäkin voi päätellä niin Mega Man X on se paras SNES:n peli. Maailman paras sekoitus toimintatasoloikkaa ja Metroidvaniaa eikä maailman parhait pelimusiikkeja sovi unohtaa.

  2. Chrono Trigger.

    Ensinnäkin juoni on hyvin kiinnostava ja aikamatkailu oli vielä tuohon aikaan peleissä täysin tuore teema. Se on myöskin toteutettu paremmin kuin missään muussa pelissä. Hahmot ovat persoonallisia: kaikilla on mielenkiintoiset ja loistavasti käsikirjoitetut taustatarinansa, jotka aukeavat tarkemmin mitä pidemmälle pelissä etenee. Siltikin Chrono Trigger loistaa kaikkein kirkkaimmin pelattavuudellaan. Random-battleista ei ole tietoakaan ja taistelusysteemi on sopivan helppokäyttöinen. Sen oppii nopeasti, mutta siitä huolimatta se sisältää reilusti syvyyttä ja antaa mahdollisuuden erilaisille strategioille.

    (Crono + Frog + Ayla = paras tiimi, näin ohimennen.)

    Lopuksi voisin mainita vielä sellaisen mullistuksen kuin New Game+ ja syyn miksi se ylipäätään on olemssa. Pelistä nimittäin löytyy 13 erilaista loppuratkaisua, joden metsästäminen tekee NG+:sta oikeasti merkittävän. Tämän vuoksi myös seikkailussa tehdyillä päätöksillä on jonkinasteinen merkitys.

  3. Kyllähän se niin on että Super Metroid on se paras kaikista tämän paskalaitteen surkeista peleistä. Peli jonka tunnelma ja soundtrack on valovuosia edellä 99,99% nykyajan roskasta jota nykypeleiksi kutsutaan.

  4. Super Metroid. Jos pitää perustella jollekin pelejä pelanneelle niin se on valitettavaa hänen puolestaan.

  5. Zeldan A Link to The Past saa minun pisteeni, lähes ajaton noin 16-bittisyyden rajoissa. Kenties jopa se paras Zeldakin klassisessa kaksiulotteisessa muodossaan, vaikka hyvä haastajakin löytyy Link Between Worldsin muodossa. Näiden kanssa aikakin kuluu kuin siivillä.

  6. Omaan makuun eniten iskee Super Mario World. Täydellinen tasoloikintapeli joka on käytännössä synonyymi koko 16-bittiselle aikakaudelle. Norsukammalta myös helvetin hieno teksti tästä mainiosta konsolista.

  7. Ei sitten niin minkäänlaisia väristyksiä aiheuta kyseisen konsolin ns. legendat, mutta yksi lämmin muisto johon sisältyi north vs south peli kaverien kanssa vastakkain. Ja sen pelin steam version uudelleen lämmittely oli aika meh.

  8. Zeldan Legenda: Linkki Menneisyyteen saa oman ääneni. Ajatonta seikkailua ja hyvää pelimekaniikkaa, höystettynä laitteen parhaalla soundtrackilla ja namimaiskis minkä näköisiä pikseleitä. Hyvänä kakkosena Super Castlevania IV.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.