Kalastuskausi on avattu!

Jäät alkavat vihdoin sulaa ympäri takatalven kourissa ollutta maatamme, joten onkin hyvä aika heittää se pilkkihaalari komeroon ja kaivaa esiin kalastustarvikkeet. Pelkällä onkimisella ei kuitenkaan elantoaan itselleen tee kuin aniharva joten keskitytään tässä blogitekstissä kalastukseen pelkästään harrastuspohjalta. Sivutoimena tai jopa ”side questina”.

Kalastuspelit ovat olleet pitkään jo ihan oma genrensä videopelien maailmassa. Jokainen vähänkään enemmän pelimaailman kuvitteellisen laarin pohjalta kaivanut, tietää varmasti Reel Fishingit sekä Rapala Pro Fishingit, unohtamatta tietenkään genren suurnimeä, Sega Bass Fishingiä onkiohjaimineen. Mutta entä sitten kalastaminen ihan vaan siinä sivussa? Videopeleissä on jo pitkään nähty eeppisten maailmanpelastusoperaatioiden sivussa hieman siimaleikkejä ja tämän viikon viikkoblogissa käydäänkin alkavan kalastussesongin kunniaksi läpi hieman kalastusminipelien parhaimmistoa. Ei muuta siis kuin viehelaatikko (tai matopurkki) mukaan ja katsomaan minkälaisia laadukkaita saaliita Ahti meille tänään tarjoaa?

Kun puhutaan pitkäikäisistä JRPG-sarjoista, nousee pinnalle aina kaksi nimeä: Dragon Quest sekä Final Fantasy. Jälkimmäinen näistä pääsee vielä esiin tämänkin tekstimuotoisen kalareissun aikana mutta keskitytään vielä hetki siihen kolmanteen pitkän historian omaavaan japsiropesarjaan, Breath Of Fireen. Capcomin roolipelisarja häviää em. legendoille ehkä kansansuosiossa mutta se on silti moniosainen sarja josta ei laatua puutu. Sarjasta ei puutu myöskään kalastusta ja neljä ensimmäistä Breath Of Firea ovatkin oikea kalamiehen unelma. Pelaaja pääsee kiristämään siimojaan pelin erillisille ”fishing spoteille” jotka peli peliltä muuttuivat laajemmiksi kokonaisuuksiksi, samalla kuin koko minipeli/sivutehtävä itsessään alkoi laajenemään koko ajan vaan suuremmaksi. Kolmososan erittäin koukuttava (no pun intended) minipeli jopa laajeni omaksi sovelluksekseen PSP:llä ja se jos mikä kertoo jo jotain kalastuksen hauskuudesta ko. pelissä.

Breath Of Firen kalastuksella on muutakin hyötyä kuin rentouttaa pelaajan hermoja. Esimerkiksi ensimmäisessä sarjan pelissä, saa ongituista kaloista ilmaista korviketta pelin perustarvikkeille. On fisua joka palauttaa HP:tä ja tietyllä eväkkäällä saa parannettua hahmon poison-statuksesta. Näppärää ja osoitus siitä että luonnosta ne parhaat lääkkeet löytyvät eikä apteekin kemikalioista. Jatkossa sitten kalastushommat ovat olleet Breath Of Fire-sarjassa jopa osia ihan isompia sivujuonikokonaisuuksia.

Monille kalastusta vakavammin harrastaville, on kalastus yhtä kuin elämä. Onkin siis erittäin osuvaa että elämäsimulaattoreissakin pääsee tätä luonnonläheistä ajanvietettä harjoittamaan, ja tästä malliesimerkkeinä on jo ensi vuonna anniskeluikään pääsevä Animal Crossing-sarja, kuin myös indisuperhitti Stardew Valley. Molemmissa peleissä arjen askareet ovat pääosassa mutta pelaajan on syytä myös kaiken normiahertamisen keskellä jättää hieman aikaa päivittäisessä rutiineissa myös kalahommille. Molemmissa peleissä on naaratuille suomukkaille montakin erilaista käyttötapaa. Pyydystetyt vonkaleet voi joko vaihtaa pelien käyttämään valuuttaan joka lihottaa omaa lompakkoa, mutta kalastuksesta on myös yhteiskunnallista hyötyä. Animal Crossing-peleissä kaloilla voit ilahduttaa niiden perään kyselevien kyläläisten arkea tai vaikka lahjoittaa koukkuun jääneet fisut museoon, jossa uiskentelijat saavat uuden kodin hulppeissa akvaarioissa. Stardew Valleyn eteerisessä maailmassa kalat ovat myös haluttua kauppa-/vaihtotavaraa mutta myös pelaaja itse voi vedellä onkimansa saaliit huiviinsa kuin DiCaprio The Revenant-leffassa konsanaan. Kalan ns. parempiin suihin heittäminen palauttaa pelihahmon HP:tä joka puolestaan tulee tarpeeseen Stardew Valleyn liepeillä olevan kaivoksen saloja tutkiessa.

Erot onkimisessa ovat kuitenkin pelien välillä melkoiset. Kun Animal Crossingissa riittää oikeaoppinen napinpainallus, haastaa Stardew Valley virtuaalikalastajia huomattavasti enemmän. Pelaajan on painettava nappia oikeaan aikaan kalan napatessa koukkuun ja tämän jälkeen vielä selviytyä pienestä rytmipelin tapaisesta kursorin liikuttelusta, jonka virheettömästi hoitamisesta saattaa irrota myös pientä lisäpalkintoa.
Se minkä Animal Crossing kalastuksen haasteessa häviää, voittaa se kuitenkin paskojen vitsien myötä.

Final Fantasy XV on virtuaalikulinaristien kruununjalokivi. Harvassa pelissä, jos missään, ollaan nähty niin maittavalta näyttäviä ruoka-annoksia kuin Square-Enixin viimeisimmässä osassa legendaariseen pelisarjaansa. Kuten me kaikki tiedämme, kuuluu kalatuotteet myös olellisena osana viikottaisia ravintosuosituksia ja onkin hienoa nähdä että Noctis kumppaneineen on myös tästä tietoinen, ja sen johdosta raaka-aineet maittaviin kala-aterioihin ongitaankin pelissä ihan tuoreeltaan. Jasper Pääkkönen olisi ylpeä.

Viidestoista viimeinen fantasia on tunnettu erinomaisesta silmästään yksityiskohtia ajatellen, eikä kalastusminipeli todellakaan ole poikkeus. Square-Enix on todella nähnyt vaivaa kalastamisen hienouksien esilletuontiin ja monet kalat jopa käyttäytyvät eri tavoin ja tarttuvat vain tietynlaisiin täkyihin tai kiinnostuvat vain tietynlaisesta tavasta vetää kelaa sisään. Pelin kalastusminipelistä muodostui sen verran kova juttu että se irroitettiin aivan omaksi pelikseen ja vieläpä VR:lle. Mukaan tuotiin hieman fantasiaelementtejä jättimäisten mörkökalojen muodossa mutta emopelin kalastamisen hienous oli silti koko ajan läsnä. Jos Chocobot saivat aikoinaan oman kart-pelinsä ja kamala Final Fantasy XIII jopa kaksi lisäriä, on tämä Final Fantasy-puristien ongelmista se pienin. Graafisella puolella emopelin sekä VR-spinoffin kalastus tarjoaa kauneinta minipelikalastusta mitä missään muussa pelissä pääset kokemaan joten ehdoton suositus.

Kovin on roolipelipainotteista joten otetaanpa askel toimintapelien suuntaan. Tarkemmin ottaen dungeon crawler-toimintapelien. Dark Cloud-pelit olivat aikansa kulttitekeleitä jotka nauttivat fanien suurta suosiota vielä näin vuosia sarjan koomatilaan asettamisen jälkeenkin. Zeldamainen mätke yhdistettynä niinkin eksoottiseen genreen kuin kaupunkimanagerointi, osoittautui sangen toimivaksi kaavaksi ja Level 5:n peli sai kuin saikin osakseen pelisarjan statukseen oikeuttaneen jatko-osan jossa kalastus nousi ykkösosaakin isompaan asemaan. Ensimmäisessä Dark Cloudissa kalastelusta sai kalastuspisteitä joita sitten pystyi vaihtamaan parempiin varusteisiin halutessaan, mutta jatko-osassa kalastus liitettiin ihan pelin pääjuoneen ja perusmekaniikoihin.

Kalastaminen oli peleissä sangen simppeliä mutta oman haasteensa tämän rennon ajanvietteen aloittamiseen toi se tosiseikka että pelin luolastoissa piti luonnollisesti ensin hoidella kaikki paikan pahikset pois päiväjärjestyksestä, ennen kuin pelaaja pystyi keskittymään olennaiseen.

Zelda-pelisarjaa kehutaan monestakin syystä, mutta harmittavan harvoin ylisanat eivät muista mainita pelisarjan kalastustouhuja. Link’s Awakeningista alkunsa saanut pelisarjan kalastusbuumi oli pitkään kirkkaimmillaan Ocarina Of Timen kalastusminipelissä, jonka hienous teki jo entuudestaan maailman parhaasta videopelistä vieläkin paremman. Kukapa olisi voinut unohtaa ne lukuisat urbaanit legendat niistä kaikista asioista mitä pelin pienellä kalastuslammella pystyikään tekemään? Uppoavan vieheen löytäminen oli aikoinaan yhden sortin Heureka-elämys mutta legendaarisen Hylian Loachin nappaaminen olikin jo melkoista Myytinmurtajat-tason kamaa.

Kultasuoneen sarja kuitenkin iski, ei suinkaan siinä pelissä jossa seilattiin massiivisella valtamerellä, vaan Twilight Princessin kohdalla. Synkeän pelimaailman syrjäiseltä kolkalta pelaaja löysi paikan jossa mieli sekä sielu saivat lepoa ja pelitaidot mukavaa ärsykettä. Twilight Princessin kalastusminipelissä pelaajan pitää ottaa huomioon käytettävät vieheet, säätilat sekä kohdat missä onkia. Kalalajikkeita löytyy useita erilaisia mutta koko homman kovin juttu on se uskomaton raukeus ja harmonia joka kalastusalueelta välittyy niin kuvan, kuin audionkin myötä. Sääli että tätä ei ole Nintendo ikinä ymmärtänyt irroittaa omaksi sovelluksekseen, vaikka ihan terapianomaisena pelinä. Älä katso kuvia vaan kuuntele mieluummin oheisesta linkistä löytyvä musiikkikappale niin ymmärrät paremmin.

Vaikka prinsessat olisikin hädässä, maailma viittä vaille tuhottu tai mitä näitä muita pakollisia duuneja videopeleissä nyt onkaan, on aina aikaa kalastamiselle. Vaalikaamme siis tätä leppoisaa ajanvietettä ja toivokaamme että jatkossakin saamme peleihimme laadukkaita kalastusminipelejä. Ei Sonic Adventure ja Big The Catin kauheudet, tämä teksti ei koskenut teitä millään lailla…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *