PBC:n joulukalenterin bonusluukku

PBC:n joulukalenteri oli täynnä iloa ja glooriaa kun kalenterivuoden 24 parasta peliä paistattelivat ansaituissa parrasvaloissaan. Pelivuosi ei kuitenkaan ollut täyttä juhlaa ja tämä joulukalenterin syrjäisimmästä nurkasta löytynyt luukku, tekeekin kyseenalaista kunniaa peleille ja pelialan ilmiöille joita ilman vuosi 2014 olisi ollut pelien saralla vieläkin parempi. Ottakaa siis tuolistanne kiinni sillä nyt on luvassa törkyä ja saastaa saavin täydeltä.

acunitybug
Vuoden 2014 piti olla vuotta aiemmin ilmestyneiden uuden sukupolven konsolien esiinmarssi. Uusien konsolien tehoja valjastavia uusia suurpelejä oli tarkoitus alkaa ilmestymään kauppojen hyllyille uskomattomien grafiikoiden siivittämänä. Tästä jäätiin kuitenkin hyvin kauas sillä pelaava kansa saikin tarjolle lähinnä jo pelihyllystä löytyviä nimikkeitä. Vuoden aikana julkaistujen ja julkistettujen uusiojulkaisujen määrä alkoi lähentelemään jo naurettavia mittasuhteita ja pelaajatkin alkoivat noteeraamaan tämän alkuinnostuksen jälkeen. Ohessa pienimuotoinen pähkinänkuorilista uusiojulkaisuista jotka olisi voinut budjetoida johonkin aivan muualle:

Tomb Raider: Definitive Edition
Alle vuosi yllättävän laadukkaaksi osoittautuneen Tomb Raiderin jälkeen pöytä katettiin täysin uusiksi kun Tomb Raider: Definitive Edition julkaistiin täyteen hintaan PS4:lle ja Xbox Onelle. Pelin voisi periaatteessa laskea täysimittaiseksi jatko-osaksi edeltävänä vuonna ilmestyneeseen versioon nähden sillä päähahmo Lara Croftin hiuksia käsittelevä animaatio oltiin vedetty uusiksi tässä pelissä, joka oli vielä usean pelaajan backlogissa vanhoilla konsoleillakin. Mukana oli toki myös pikseliparannuksia ja freiminopeuksien kanssa kikkailua jotka jo yksinään ovat jo asioita jotka tekevät pelistä tyystin eri pelikokemuksen.

tbdeLast Of Us: Remastered
PS3:lle vuonna 2013 ilmestynyt Last of Us, oli yksi ilmestymisvuotensa arvostetuimmista nimikkeistä ja eikä enempää tai vähempää kuin uskomattoman tarinankerrontansa vuoksi. Pelin loppu oli ajatuksia herättävä ja moni pelaaja jäikin pohtimaan jo jatkoa tälle upeasti kerrotulle tarinalle. Sony palkitsi nämä toiveet julkaisemalla uuden sukupolven superlaitteelleen ”ihkauuden” Last of Us-pelin joka on kuin pelaisi täysin eri peliä. Ruudunpäivitystä parannettiin, DLC:t lisättiin, resoluutiota väännettiin ylemmäs… you know, kaikkea jota todelliselta jatko-osalta kaipaat. Still-kuvien ottamisen ja jakamisen mahdollistava tila ansaitsee myös kaikki erityismaininnat ja yksinään sillä jo kykenee selittämään tämän pelin myyntihinnan.

tlourUltimate NES Remix
Mitä saadaan kun yhdistetään Wii U:n kaksi latauspeliä jotka oltaisiin voitu tehdä yhdeksi peliksi jo alun alkujaankin? No tietenkin nämä latauspelit yhteen nitova 3DS-peli. Jälleen kerran sitä saa hakata päätä seinään ja kysyä itseltään että miksi ei Nintendo voi yhdistää pelaajien Wii U- ja 3DS-eShop-tilejä?!?

nesremix3ds
GTA V
GTA V ilahdutti pelaajia (paitsi online-moninpeli) vuosi sitten ja moni pitääkin sitä mahtavana joutsenlauluna menneelle konsolisukupolvelle. Sen sijaan se tosiseikka että se julkaistaan hieman yli vuosi myöhemmin uusille konsoleille täyteen hintaan vähäisin uudistuksin, ei ole joutsenlaulua vaan enemmänkin paskaa Idols-alkukarsintaa. Mukana ovat ne tutut (kaikki yhteen ääneen nyt!) fps- ja XXXXp-elintärkeydet mutta mukana on myös pientä lisäsisältöä pelin ei-pelilliseen puoleen sekä uutuuttaan kiiltelevä FPS-kuvakulma. En ymmärrä miksi eivät pyytäneet pelistä tuplasti täyttä hintaa sillä ovathan nuo nyt melkoinen harppaus hieman yli vuoden vanhasta pelistä. Sentään ymmärsivät markkinamiehet Rockstarilla jättää pelin nimestä pois kaiken maailman Ultimate Definitive-pelleilyt.

gtav
Siinä oli vain jäävuoren huippu uskokaa tai älkää. Pahinta tässä kaikessa on se että vastaava trendi tulee mitä luultavimmin jatkumaan myös ensi vuoden puolella. Siellä odottaa yhä useampi ja useampi peli uusiojulkaisuaan joten ei liene kovinkaan suurta tarvetta vielä investoida nykyiseen konsolisulkupolveen jos sitä ei ole jo tehnyt. Jos sen on jo tehnyt… jaksamisia ja voimia vaan siihen suuntaan.

Pelivuosi muistetaan myös sangen viimeistelemättömien suurpelien vyörytyksestä. Useat hartaasti odotetut suurnimikkeet olivat julkaisun aikoina joko bugien täyttämiä tai sitten ihan vaan pelit olivat sisällöllisesti todella viimeistelemättömiä. Halo-sarjan fanit yrittivät viimeiseen asti puolustella odotetun Master Chief Collectionin hienoutta vaikka kokoelmapaketin yksi tärkeimmistä osa-alueista, verkkomoninpeli, oli julkaisun lähiviikkoina lähes pelikelvoton. Smash Brosin ensimmäinen käsikonsoliosa oli nettimoninpelin osalta lähes seitsemän vuotta sitten julkaistun Super Smash Bros Brawlin tasolla ja jokainen joka on Brawlia netin välityksellä pelannut, tietää että vertaus ei ole kovin mairitteleva. Assassin’s Creedin ensiaskeleet uudella sukupolvella olivat melkoista tuskaa bugisen pelattavuuden vuoksi. Listaa voisi jatkaa lukuisilla muillakin nimikkeillä mutta koska arvet eivät ole vieläkään kunnolla umpeutuneet, säästetään ihmisten psyyketiloja tekstin lopussa löytyvien sontakasojen varalle.

mcc6
PBC:n taannoinen joulukalenteri oli siis, kuten mainittua, täynnä loistavia pelejä joita jokaisen itseään vähänkään kunnioittavan pelaajan tulisi pelata ihan vaan yleissivistyksen kannalta. Vuonna 2014 saimme toki myös kärsittäväksemme lukuisia pelejä jotka olivat jonkinlaisista odotusarvoistaan huolimatta kasa sitä höyryävää itseään. Alta näet pelit joita kannattaa välttää kuin ruttoa…

Sonic Boom (Wii U)
Sonic-siilen kolmiulotteiset seikkailut ovat jälleen päätyneet Sonic Boomin myötä siihen oksettavaan pisteeseen jossa ne paria viime onnistumista (Sonic Colors ja Sonic Generations) ennen olivat. Sonic-sarjaa uudistamaan oltiin tällä kertaa valittu ummikon statuksella pelejä tekevä Big Red Button Entertainment ja firma onnistui hommassaan yhtä hyvin kuin vastasyntynyt vauva rubikin kuution selvittämisessä. Peli olisi ilman halpistason teknisiä vikojaan (glitchit, bugit jne.) jo kaikessa monotonisuudessaan ja mielikuvituksettomuudessaan hirveän huono tekele mutta nämä keskitason PS2-tasoloikista tutut lapsukset huonontavat vain jo ennestään huonoa peliä entistä enemmän. Käsiteltävänä ongelmajätteenä ja jos välttämättä haluaa hyvän Sonic Boom-pelin, aiheen tiimoilta tehty 3DS-peli on kaikessa keskinkertaisuudessaankin huomattavasti parempi kuin tämä videopeliksi naamioitu läjä märkää ulostetta.

BOOOM
Yaiba: Ninja Gaiden Z (PC, PS3, Xbox 360)
Ninja Gaiden on terminä ollut laadun tae mitä videopeleihin tulee mutta vuosi 2014 rikkoi tämän tosiseikan perustat täysin sirpaleiksi. Peli on pieni irtiotto totuttuun Ninja Gaiden-kaavaan jo päähenkilönsä myötä sillä tuttu huppupää Ryu Hayabusa on pelissä enää sivuhahmon roolissa ja pelaaja ohjaa Yaiba Kamikaze-nimeä tottelevaa ninjailijaa läpi tylsien kenttien hakaten tylsiä vihollisia läpi koko tylsän pelin. Pelin tekotaiteellinen cel-shading on lähinnä rikos ihmiskuntaa kohtaan (miksi tehdä cel-shading-peli jossa väriskaala on tummaa täynnä?) ja pelattavuus tuo mieleen viime vuoden surullisen huonon Deadpool-pelin… ja näin ollen muutaman muun PSone-pelin jossa pelattavuus oli yhtä kömpelöä ja laiskaa. Peli on itsessään jo huono mutta se että sen nimestä löytyy sanat ”Ninja” ja ”Gaiden”, tekee sen odotusarvosta korkeammat ja näin ollen itse valmiista pelistä tuhansia kertoja huonomman. Jopa Grant Kirkhope sortuu huonoon sävellystyöhön tämän pelin myötä ja sekin on jo saavutus itsessään.
yaiba
NHL 15
EA:n jokavuotinen keppitaistelupeli oli hyvässä liidossa läpi viime konsolisukupolven. NHL 07:sta asti mukana ollut kahden analogitikun ohjausinnovaatio oli sarjalle todellinen adrenaliiniruiske jonka varaan rakentaa valoisaa tulevaisuutta tuttuun vuosipäivitystyyliin; pienin askelin kerrallaan. Uuteen konsolisukupolveen astuessaan, on EA:n änäritiimi kuitenkin ottanut askeleen taaksepäin laadullisesti ja astunut siinä samalla myös vähän johonkin haisevaan ja pehmeään siinä maassa. NHL 15 ei ole suinkaan mikään aivan katastrofaalinen tekele mutta uudelle konsolisukupolvelle varta vasten tehdyllä pelillä oli varmasti tarkoitus pyrkiä johonkin parempaan. Se muistuttaa graafisesti enemmänkin paria viime vuoden versiota ja pelillisesti se ei tarjoa minkäänlaista uudistusta jonka pelaaja huomaisi ellei siitä ilmoitettaisi Hollywood-kyltin kokoisilla kirjaimilla pelikotelossa ja ennakkomateriaaleissa. Kaiken tämän unilääkkeen lisäksi pelistä on poistettu säätöasetuksia ja jopa pelimuotoja joten vuosipäivitys muuttuikin tällä kertaa vuosikarsinnaksi ja kaiken lisäksi astuttaessa uuteen laitesukupolveen, ei vuosipäivityksen pitäisi olla homman nimi.


Thief
Vuosia odotuksissa ja toivelistojen kärjessä ollut peli osoittautui melkein kaikeksi muuksi jota samaa nimeä kantanut klassikkopelisarja oli. Lähestulkoon kaikki hyvät asiat jotka jo pelisarjan ensimmäisessä osassa tehtiin viime vuosituhannen puolella paremmin, loistivat poissaolollaan ja tilalla oli lähinnä nykypelien tuttuja huttuja ja ainesosia. Tylsää kenttä- ja tehtävädesignia yhdistettynä ylimalkaiseen helppouteen, ei hyvä asia jos pelin nimi on Thief ja pelistä pitäisi löytyä kekseliästä designia ja kireää vaikeustasoa.

thief

Siinä oli valitettavasti vain kourallinen huonoutta vuodelta 2014. Sieltä löytyy runsaasti muutakin kamalaa pelattavaa mutta nämä ovat ne nimikkeet joiden olisi olettanut olevan jollain tasolla parempia ja näitä nimikkeitä ei esim. Rambo-lisenssipelin tapaan näe surkeaksi jo pelkästään nimen perusteella. Kuten sanottua, välttäkää näitä henkenne nojalla.

Näin on pelivuosi 2014 pulkassa niin hyvien (kts. joulukalenteripostaukset) kuin myös huonojenkin osalta. PBC:n apinat toivottavat kaikille asianomaisille ja tuntemattomille rauhallista uutta vuotta. Muistakaa sitten ne suojalasit raketteja ampuessanne jotta näette katsella podcastiamme myös ensi vuonna!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.